Hammaskipuja

Jos joskus aiemmin valitin, että Lotta hieman kitisee hampaiden tuloa, niin se olikin vasta alkusoittoa suuremman edellä! Eilen ja tänään Lotta on oikein kunnolla itkenyt sellaista itkukipuitkua, johon ei oikein mikään auta. Paitsi ihme ja kumma - parvekkeelle kun mennään autoja ja puita katselemaan, niin neiti rauhoittuu. Ja sama juttu, jos lähdetään rattailla ulos. Eli voi olla, että lähipäivinä vietetään paljon aikaa kävelylenkeillä! Harmi vaan, että sää on melko sateinen...


Yöt on olleet myös tosi levottomia: tuttia pitää nostella lähes tunnin välein, ja kahtena yönä on nyt noustu syömään ylimääräistä yömaitoa yhden aikaan yöllä. Ja päiväunille meno on ihan kamalan vaikeaa, ja myös päikkärien aikana pitää nostaa tuttia yleensä kerran tai pari. Eilen mentiinkin sitten kaksilla varsinaisilla päikkäreillä (aamulla ennen yhdeksää nukuttuja unia en laske päikkäreiksi), joista toisia edelsi viiden tunnin hereilläolo, mikä on tosi pitkä aika Lotalle! Neitipieni ei suostunut millään menemään iltapäiväunille, vaikka oli tosi väsynyt ja hieronut silmiä jo yli tunnin ajan. Lopulta Lotta nukahti sitten istualleen syliin tietokoneen äärelle - kaikki muut temput kun oli jo kokeiltu, ja tietokoneella istuminen oli nähtävästi sopivan rauhoittavaa...

Saas nähdä palautuvatko ne Lotan ihanat 10-12 tunnin yöunet sitten, kun hampaat ei enää vaivaa...

Pari kuvaa porkkanansyönnistä:

Toinen hammas!

Lotan ensimmäinen hammas oli siis vasemmanpuoleinen alaetuhammas, ja siihen heti perään (huomattiin sunnuntaina) tuli toinen viereen eli oikeanpuoleinen alaetuhammas. Vasen näkyy jo koko leveydeltä, mutta oikea on vasta pieni nökäre. Äitiyspakkauksessa saatu hammasharjakin kaivettiin jo esiin, ja siinä toisessa päässä olevaa kumista purujuttua on Lotan mielestä tosi kiva pureskella - hammasharja tulee siis tutuksi!

Eka hammas!

Ei tarvinnut äidin olla kuin yksi vuorokausi pois kotoa, niin johan alkoi tapahtua - Lotalle tuli nimittäin ensimmäinen hammas lauantaina!

Äiti oli viikonloppuna juhlimassa Mallan polttareita, ja Lotta oli ensimmäistä kertaa isän kanssa kaksin kotona lauantaiaamusta sunnuntaiaamuun (joo, äidillekin oli siis eka kerta pois kotoa yön yli). Ja tietysti juuri sillä aikaa se eka hammas sitten tuli esiin! Hampaanalku sijaitsee alhaalla edessä, ja vaikka on vasta niin pieni, että juuri ja juuri näkyy, niin kyllä silläkin saa kipeästi purtua äidin ja isän sormiin! Ja myös lusikkaa pitää syömisen yhteydessä joka kerta puraista ja kovaa! Lotta sai tänään sitten heti testata hammastaan oikeaan ruokaan ja ensimmäistä kertaa natustella (eli siis lähinnä imeskellä) raakaa porkkananpalaa. Ja hyvää oli!

Isällä ja Lotalla meni kaikki oikein hienosti, ihan ilman mitään ohjelappuja tai ohjeistuspuhelinsoittoja. Ja äitikin pärjäsi hyvin, vaikka illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä piti kyllä kännykästä tutkailla Lotan kuvia... Ja kyllähän niitä tuli päivälläkin muutamaan otteeseen katseltua, ja pitihän niitä tietysti myös kaikille kiinnostuneillekin esitellä!

Vauvakinossa

Tänään käytiin Lotan kanssa elokuvissa (vauvakinossa, joka on siis vauvaystävällinen näytös) Helsingissä - ja oli tosi kivaa! Mukana olivat myös Karin ja Aaron, sekä Aaronin serkkutyttö äitinsä kera. Päivä vähän jännitti äitiä etukäteen, kun oli luvassa se Lotan ensimmäinen junamatkakin. Mitenhän se kaikki kulkeminen ja monta uutta juttua oikein sujuisi? No, hienosti meni!

Junamatkat meni tosi kätevästi, osan ajasta Lotta nukkui vaunuissa, ja osan ajasta tyytyväisenä ihmetteli kanssamatkustajia ja ohi vilistäviä maisemia. Käytiin me lastenvaunussa lukemassa Myyrä-kirjaakin, ja suureksi harmiksi unohdettiin ihana äitiyspakkauksessa tullut helistin sinne... Maitopullokin lämpesi helposti IC-junan wc:ssä sijaitsevassa pullonlämmittimessä. Kyllä se VR on lapsiystävällinen (harvoin tuleekin sitä puulaakia kehuttua...)! Niin, ja Lotta sai ihan oman matkalipunkin, jossa oli Myyrän kuva - ja joka teipattiin kotona kiinni vauvakirjaan!

Elokuvissa Lotta ensin nukkui, sitten söi ja ihmetteli elokuvaa sekä muita ihmisiä. Vähän tietysti ennen ruokaa kiukutti, kun äiti ei ollut ihan riittävän nopea. Ja unen tulokin vaati vähän hyssyttelyjä toisella kerralla, mutta sitten taas jatkettiin elokuvan katselua kaikessa rauhassa kera popkornien ja namien. Lottakin olisi kovasti halunnut maistaa poppareita, kun kurotteli kovasti kohti rasian reunaa ja alkoi maiskutella! Kyllähän osa elokuvasta meni ihan sujuvasti ohi, mutta kokemus oli hauska joka tapauksessa, ja kyllä sitä ihan elokuvissa käynniksi voi sanoa!

Leffan jälkeen kärräiltiin vielä lounaalle, joka sekin sujui oikein mallikkaasti. Jos Lotta ihan pienenä vauvana ei oikein tykännyt ravintoloista, niin nyt on toinen ääni kellossa! Ennen kotimatkaa tehtiin vielä visiitti korukauppaan, jossa käytiin tutkailemassa äidille sormuksia. Nyt kun se äiti vain osaisi päättää, minkälaisen rinkulan sitä haluaisi...

Kaiken kaikkiaan oli siis aivan ihana päivä, ja kaiken muun hyvän lisäksi aurinkokin paistoi! Tämä reissu otetaan kyllä uusiksi ja pian!

Ympäri mennään video

Tässä ympärimenoa videolla:

Ympäri mennään...

No nyt se on sitten tapahtunut: Lotta kääntyi tänään selältä vatsalleen! Neiti yritti kurotella äidin heiluttamaa lelua, ja hups - ympäri mentiin! Siitä se sitten lähtee: kohta Lotta sitten jo ryömii, kävelee, menee kouluun, saa ajokortin, muuttaa pois kotoa... niisk!

Vielä yksi uusi Lotan juttu

Tällä viikolla - vai olikohan se jo edellisellä? - Lotta on oppinut vielä yhden uuden jutun: varpaiden koskettelu! Eli omat varpaat ovat löytyneet, ja ne vasta mielenkiintoiset onkin!

Lotan ruokalistalle on muuten ilmestynyt paljon uusia juttuja (mm. naudanlihaa, kaurapuuroa ja kukkakaalia), ja niitä tuleekin nykyään sitä tahtia, että jos niitä tänne listaisi, niin ei paljon muuta ehtisi (no ok, on ehkä vähän liiotellusti sanottu!). Eli kaikkea mahdollista syödään soseiden muodossa, ja hyvällä ruokahalulla!

Patapum!

Patapum on meidän kantorepun merkki (kiitokset Lotan kaimalle!), mutta siitä tuli niin hauska otsikko, että oli pakko laittaa se tuonne...! Kantoreppu on siis otettu käyttöön tällä viikolla ja joka päivä on sitä vähän testailtu. On käyty pienellä kävelylenkillä kotikorttelin ympäri, kävellen mummolla (vaunut oli kyllä varmuuden vuoksi mukana) ja tänään ihan kaupungilla asti ostoksilla. Lotta viihtyy repussa oikein hyvin, ainoastaan muutaman kerran on alkanut harmittaa, kun on reppua viritelty. Ensimmäisellä kokeilukerralla testattiin samalla myös imurointia, ja neiti jopa nukahti siihen kesken imuroinnin! Kyllähän se reppu on aika pop, kun sieltähän näkee paljon paremmin maailmaa kuin vaunukopasta...!

Kantoliinaakin on testattu jälleen kerran, mutta se vaan jotenkin on niin hankala, kun ei ole rutiinia siihen, eikä jaksa opetella... No, ehkä joku päivä vielä...

Tällä viikolla on jatkettu myös kääntymisharjoituksia. Hoitopöydällä Lotta yrittää kääntyä, kun katselee pään takana olevaa ankan kuvaa. Samoin muita pään takana olevia tavaroita kurkottaessaan neiti kääntyy kyljelleen, kun köllöttelee selällään. Siitä se lähtee!

Vauhtiviikonloppu

Meillä olikin viikonloppuna ohjelmaa niin paljon, ettei ole tainnut olla edes koko kesänä! No niinhän se menee, kaikki kivat jutut on aina samaan aikaan...!

Lauantaina oltiin Lopella mökillä "kalakisailemassa" Lotan isän sukulaisten kanssa. Siellä riittikin vilskettä, kun paikalla oli Lotan pikkuserkkujen lisäksi tietysti myös Lotan serkkutytöt. Äitikin sai juoda kahvit kaikessa rauhassa (ja isä olla ongella), kun Lotta nukkui vaunuissa serkkutytön niitä työnnellessä. Lotan serkkutytöt haluavat aina innoissaan hoitaa Lottaa ja ottaa syliin. Lotta vaan alkaa olla jo niin iso ja itsekin touhua täynnä, ettei malta kovin pitkään serkkujensa sylissä paikallaan köllötellä!

Lotta oli toinen niistä kahdesta pienestä tytöstä, jotka eivät vielä ongelle muiden pikkuserkkujen kanssa päässeet. Onneksi pihalla riitti paljon ihmeteltävää!


Sunnuntaina juhlistettiin Lotan leikkikaverin Aaronin (tai Lotta ei kyllä vielä osaa Aaronin kanssa leikkiä, vaikka Aaron yrittääkin kovasti Lottaan tutustua) 1-vuotissynttäreitä. Juhlissa tavattiin myös toinen Lotan kanssa melkein samanikäinen pieni tyttönen, ja siinä oli neideillä ihmettelemistä, kun toisiinsa tuijottelivat. Lotta tosin vaan istua rötkötti isänsä sylissä hievahtamatta, vaikka toinen pieni yritti kovasti kosketella ja heilutella. Ja kyllä Aaron oli saanut hienon Pingu-synttärikakun! Pitäisiköhän sitä itsekin alkaa jo harjoitella täytekakun tekemistä - ne kun eivät ole mikään tämän äidin bravuuri!

Synttäreiltä suunnattiin jälleen Lopelle (meillä olikin oikein Loppi-viikonloppu!). Ensin käytiin Lotan isän tädillä, jonka jälkeen matka jatkui vielä Räyskälään, jossa Lotan Satu-täti oli lomailemassa miehensä kanssa. Lottakin pääsi isän purjelentoa katselemaan, mutta taisi olla aika tylsää puuhaa neidin mielestä, sillä uni vei voiton jo alkumetreillä!

Kääntyminen ja jutteluja

Eilen Lotta kääntyi ensimmäisen kerran selältä kyljelleen! Tai no, onhan se neiti mennyt ympäri silloin ihan pienenä vauvana, mutta ne taisi olla enemmänkin tasapainovahinkoja, kuin oikeita kääntymisiä...

Lotta on alkanut jutella ihan uudella tavalla tai oikeastaan uudenlaisella äänellä. Aikaisemmin Lotta jutteli melko matalalla äänellä ja monesti vähän kuin huudellen eli aika kovaankin ääneen. No, nyt pari päivää on mennyt niin, että Lotta juttelee sellaisella hiljaisella ja paljon korkeammalla äänellä. Onkohan se neitipieni kuunnellut, että naiset puhuvat korkeammalla äänellä kuin miehet, ja oppinut perässä puhumaan itsekin "tyttömäisemmin"...?

Ja hei, löytyisiköhän siihen harmitus-kiukustus-väsymys-jokuhätänä-itkuunkin joku tuollainen äänenvaimennus...? No, oli miten oli, on se pieni vaan niin ihana oma murunen, ja nauru on sitä ihanampaa, mitä enemmän ääntä lähtee!

Lihaa!

Tai oikeastaan kanaa se Lotan eka liha-ateria oli! Mutta täällä lasketaankin kaikki eläimet lihaksi... Eli tänään maisteltiin vähän tiukempaa evästä kana-kasvissoseen muodossa. Ihan ok se maistui, mutta haisi ainakin äidin mielestä ihan kissanruoalle!

Lotalla on päivärytmi nyt vähän pysyvämmin muuttunut niin, että neitipieni jaksaa olla hereillä jo pari-kolme tuntia ja nukkuu silloin tällöin myös vähän pidemmät päikkärit eli parikin tuntia. Illalla mennään nukkumaan noin yhdeksän aikoihin, ja aamuvellille noustaan tällä hetkellä viiden ja seitsemän välillä. Sitten mennään vielä takaisin nukkumaan, nykyään tosin vähän huonommalla menestyksellä eli hereillä kukutaan välillä pidemmänkin aikaa. Päivä meillä alkaa sitten siinä yhdeksän jälkeen. Yöllä Lotta on nyt alkanut heräillä enemmän, mutta eiköhän se uni taas maistu paremmin, kun uusi rytmikin vakiintuu. Päivän aikana nukutaan tällä hetkellä neljät päikkärit, syödään soseita lounas- ja päivällisaikoihin, ja maitoa välipalaksi. Ja sitten taas iltavelliä ja unten maille! Sellainen on se Lotan päivä!

Hampaita odotellessa

Miten se hammasasia nyt näin yhtäkkiä tulikin eteen? Heti kun neuvolassa siitä mainitsivat, niin sitten vasta itsekin huomattiin ja samantien alkoi kaikki "oireetkin". Lotta kalvaa kaikkia lelujaan koko ajan, ja kirjan sivutkin yrittää laittaa suuhun. Suuhun ne lelut kyllä meni ennenkin, mutta nyt paljon useammin. Ja ikenetkin on ihan muuttuneet, niissä on jo selvästi paikat hampaille! Tuntuu myös, että neiti olisi vähän kiukkuisempi ollut viime päivinä, mutta johtuuko se sitten hampaista vai jostain muusta, kuka tietää...

Pitkän aikaa meni, ettei Lotta viihtynyt vauva-asennossa sylissä maaten, eikä tarvinnut syliin nukutella. Viime päivinä nämäkin on taas palanneet takaisin kuvioihin, kun Lotta pienen kiukun jälkeen rauhoittuu syliin, ja jää siihen joko silmät auki köllöttelemään tai käy kokonaan nukkumaan. Olisiko tälläkin jotain tekemistä tuon hammasasian kanssa? No, ehkä kaikelle ei aina tarvitse olla jotain syytä, ehkä se pieni ihan vaan sylittelemisen ilosta haluaa sylitellä!

Lotalla on jo kaapissa uusi uikkari odottelemassa, ja tänään ilmoittauduttiin vauvauintiin! Sitä tässä mielenkiinnolla odotellessa...!