Roni pieni kiipeilijä

Ronista on tullut ahkera kiipeilijä. Tätä taitoa on jo harjoiteltu jonkin aikaa, ja ensimmäisten treenien päätteeksi pikkuherrahan kiipesi siskonsa sänkyy, jonka seurauksena sänky käännettiin toisinpäin, jotta vältyttäisiin isommilta haavereilta - alastulo kun ei tietenkään ollut vielä hallinnassa.

Eikä muuten ole vieläkään. Pikkuherra saa näppärästi itsensä mm. lasten keinutuoliin seisomaan ja käsinojalle istumaan sekä Lotan huoneen matalalle pöydälle. Vielä ei ole onneksi tullut kovin isoja kuhmuja ja ruhjeita alastulon yhteydessä, mutta eiköhän sekin vielä tapahdu... Nyt sitten treenataan alastuloa "jalat ensin" ja "takaperin". Ei vaan oikein meinaa mennä oppi perille...

Ronin kanssa käytiin tällä viikolla 1-vuotisvalokuvassa, ja voi että sitä riemun määrää! Ronia nauratti kovasti valokuvaaja-tädin hassuttelut, ja vaikka täti miten yritti, niin ei meinannut pikkuherrasta saada vakavaa kuvaa. Roni oli oikea pikkuhurmuri, joka hurmasi muutkin valokuvausliikkeessä olleet asiakkaat.

Ronista on tullut myös kova poika höpöttämään. Kunhan vielä saataisiin muutkin jotain selvää....! Ihan selvästi sieltä kyllä aika ajoin tulee "äiti" ja muutamia muita sanoja, mutta pääasiassa se on sellaista Ronin omaa hölpötystä. Niin, ja unissaankin pikkumies välillä jotain höpöttelee... Kovat treenit käynnissä!

Roni 1 vuotta ja neuvolakuulumisia

Niin se vaan meidän pikku-ukko ei ole enää pikku-vauva, vaan jo 1-vuotias taapero! Hurraa ja onnea Roni!

Ronin synttärin kunniaksi isikin on sopivasti koko viikon talvilomalla, ja tiistaina suunnattiinkin lasten iloksi Muumi-risteilylle Baltic Princessillä kohti Tallinnaa. Lähtö sujui mukavissa merkeissä ja käytiin Helsingissä ulkona syömässä ennen laivaan astumista. Kyllä oli hyvää ruokaa ja lapsillekin kiva leikkipaikka, kiitos Viola-ravintola!

Laivalla meillä oli perhehytti eli kaksi hyttiä väliovella - oli kätevästi vähän enemmän tilaa, ja olisi mahtunut isompikin porukkaa samoihin tiloihin. Koko reissu sujui oikein leppoisasti lasten leikkipaikalla leikkien, Muumi- sekä taikuriesityksiä seuraten ja yleistä hulinaa ihmetellen. Muumit oli tosin Lotan mielestä vähän jännittäviä, eikä pikkuneiti uskaltanut tehdä lähempää tuttavuutta näihin. Mutta isin sylistä olikin turvallista katsella muiden touhuja!

Ronin synttäripäivänä tiistaina oli Ronin 1-vuotisneuvola ja samalla myös Lotan 3-vuotisneuvola. Mitat tuli taas tarkastettua: Ronilla pituutta 76 cm ja painoa 11,2 kg, ja Lotalla pituutta 95,5 cm ja painoa 15 kg. Hyvin on lapset kasvaneet! Lotalla oli neuvolaohjelmassa erilaisia tehtäviä, mm. ohjeen mukaan piirtämistä, kuvien ja värien tunnistamista, näkö- ja kuulokokeet sekä koordinaatioharjoituksia. Innokkaasti Lotta suoritti tehtäviä ja suoriutui kaikista puuhista ohjeiden mukaan. Reipas pikkuneiti! Isikin pääsi muuten pitkästä aikaa mukaan neuvolaan, mutta ei tosin neuvolatädin huoneeseen asti, vaan vuorotellen lasten kanssa odotustilassa leikkimään.

Koottua viime viikoilta

Viime viikkoina me ei olla paljon muuta tehty kuin sairastettu ja sairastettu ja sairastettu... Ensin oli molemmat lapset flunssassa ja kuumeessa, ja Lotta korvatulehduksessakin, ja kun niistä selvittiin, niin äiti poti viikon verran vatsakipuja ja isi siihen päälle jonkun sortin vatsatautia. Kun niistä selvittiin, oltiin koko porukka pari päivää terveinä, kunnes taas Ronilla alkoi flunssaoireet ja Lotalla viime viikonloppuna oksennustauti. Huoh! Kun vihdoin kaikki oltiin suurin piirtein kunnossa, ja päästiin risteilyllekin lähtemään, niin eiköhän sieltä kotiin tultua sitten taas olla kipeinä: äiti ja lapset flunssassa. Toinen huoh!

Kesää ja flunssatonta kautta odotellessa...

Lasten höpötyksiä

Soitettiin tässä eräänä päivänä rakennuspalikoilla - oikeiden rytmikapuloiden puutteessa - ja joistain palikoista lähti tosi kova ja korkea ääni. Sanoin Lotalle, että ottaisitko jotkut toiset palikat, kun noiden palikoiden ääni sattuu korviin. Tähän Lotta totesi, että koska hänellä on pitkä tukka, niin ei kovat äänet satu koviin. Ja lisäsi vielä, että koska tukka ei ole pompulalla, niin se auttaa. Äidillä kun oli hiukset kiinni...

Roni puolestaan tänä aamuna oppi taas uuden sanan, tai ainakin käytti sitä melkein-sanaa ekaa kertaa. Laitoin Lotalle aamupalaksi karjalanpiirakkaa, ja puolikkaan Ronille myös. Roni kun saa hirveän raivarin, jos hänellä ei ole samaa kuin siskolla... No, puuroa oli tietysti myös pikkumiehelle tarjolla, ja minulla oli leipää. Karjalanpiirakka ei oikein maistunut, ja puurolusikalle Roni ravisti päätä ei ei halunnut. Sitten pikkumies katsoi minun lautasta ja sanoi "pää, pää". Eli ihan selvästi siis "leipää". Piti saada siis myös samaa kuin äidillä. Tein Ronille leivän ja iloisena pikkumies alkoi mutustella sitä.

Eilen mummilla hoidossa ollessaan Roni oli sanonut "anna". Mummi nosti suklaakakun pöytään ja Roni alkoi vimmatusti huitoa käsillään, että hänkin haluaa. Aikansa huidottuaan oli vielä vahvistanut tahtoaan sanomalla "anna". Niin se vaan pieni oppii! Ja hyvä niin, sillä raivoisasta huutamisesta kun on vaikea saada selkoa, että mikähän nyt milläkin hetkellä on hätänä...

Ronin ensimmäiset askeleet

Roni on jo reilun viikon ajan seisonut hetkittäin ilman tukea ja eilen ne sitten tulivat ne ensimmäiset askeleetkin! Roni irrottaa ottensa tuesta ja seisoo kovasti hymyillen itsekin innoissaan uudesta taidostaan. Ja sitten tulee askel ja toinenkin! Niin se vaan meidän pieni vauva on jo ihan iso poika! Ja hauskinta on se, että Roni on selvästi itse innoissaan ja iloinen huomatessaan osaavansa jotain uutta!

Barbapapaa...

Roni osaa toistaa perässä: "barbapapa" ja "pappa". Äiti on joskus satunnaisesti "äkkä", "äikkä" tai "ättä". Muuta pulinaa tuleekin sitten vaikka millä mitalla, mutta selkoa niistä tarinoista ei vielä saa.

Roni on muuten aika taitava pallottelija! Hienosti pikkumies osaa ojentaa kädet ottaakseen pallon kiinni, ja heitto lähtee sellaisella vauhdilla, että sen jälkeen koko mies on maassa mahallaan.

Pikkuautoilla leikkiminen on myös oivallettu heti alkuun, ja Roni niillä usein itsekseen ajeleekin.

Puh pah pöpöt pois!

Ei tullut tuhkarokko - ainakaan vielä - mutta kummankaan pienen flunssa ei ottanut talttuakseen, joten kävimme taas lääkärissä. Lotalla todettiin korvatulehdus, johon saatiin antibiootteja, joten ehkäpä nämä taudit tästä nyt sitten talttuvat. Ronilla onneksi alkoi räkä ja köhä jo vähentyä muutenkin, joten melkein jo voiton puolella ollaan!

Normaaliin arkeen paluuta tässä nyt sitten vaan odotellaan... Kyllä sitä meinaakin jo ihan mökkihöperöksi taas tulla, kun melkein kokonaan tämä reilu kaksi viikkoa on oltu sisällä ja kotona...