Uuteen sänkyyn

Meillä on ollut jo pitkään, olisiko kohta jo vuoden ajan, ollut Lotalle ukilta saatu isompi sänky odottamassa valmiina. Tähän mennessä se on toimittanut lähinnä lelukopan virkaa Lotan huoneessa, mutta viikonloppuna otettiin se ihan oikeaan nukkumiskäyttöön.

Ensimmäinen yö oli kamala. En tiedä, johtuiko levottomuus sängystä vai jostain muusta, mutta Lotta heräili noin tunnin välein itkemään. Syy saattoi olla ehkä sängyn erilaiset laidat, kun Lotta kopautteli niihin päätään. Pinnasängyssä kun ei suurta vahinkoa tapahtunut, jos pyöri ympäriinsä ja pää kolahteli pinnoihin. Isä siirsi Lotan sitten jossain vaiheessa yötä pinnasänkyyn, mutta sekään ei helpottanut. Lopulta rauha tuli hetkeksi, kun neiti pääsi äidin ja isän väliin. Siellä toisessa huoneessa kun ei vaan jaksa ravata koko yötä.

Toinen yö menikin sitten jo paremmin: Lotta heräsi ainoastaan kerran. Ja nukkui aamulla jopa yli kuuteen, mikä on meillä hyvin! Lotalla kun on ollut viime aikoina tapana herätä jo reilusti ennen kuutta.

Illalla ja samoin päiväunille (paitsi tänään) Lotta menee mielellään uuteen sänkyynsä. Eilen illalla oli iltapalla puhetta, että kohta mennään nukkumaan, ja samantien pöydästä päästyään Lotta kirmasi omaan sänkyynsä. Toistaiseksi Lotta ei ole vielä tullut itse sängystä pois herättyään, vaan hänet on pitänyt hakea sieltä, kuten aina pinniksestäkin. Saas nähdä, koska neiti keksii, että sieltä pääsee itse kulkemaan miten haluaa, ja mihin aikaan haluaa...

Pottailua

Nyt se sitten alkaa sujua - pottailu nimittäin! Tällä viikolla Lotta on joka päivä pyytänyt potalle, kun on ollut se isompi hätä tuloillaan. Ja jos heti on menty, niin hienosti on tullut kakka pottaan! Näin kävi jopa silloin, kun oltiin käymässä Kirjauksen avoimessa päiväkodissa. Muutaman kerran Lotta on myös pyytänyt potalle pissalle, joista eräskin kerta tapahtui puolestaan Junailijankadun avoimessa päiväkodissa niin, että oltiin parhaillaan syömässä lounasta, jonka kesken Lotta pyysi potalle. Hienoa hienoa!

Erinäisiä sattumuksia

Lotta kuori itselleen välipalaksi banaanin. Neiti kun haluaa nykyään itse kuoria banaaninsa ja mandariininsa, onnistuen puuhassa vaihtelevasti. No, tällä kertaa äidin piti vähän auttaa, kun banaanista piti poistaa mustunut kohta. Lotalle tuli siitä kiukku ja alkoi huutaa toista banaania. Äidinkin piti syödä välipalaa, joten äiti suunnitteli syövänsä sen ensin kuoritun banaanin, ja antoi Lotalle toisen - ja antoi siis myös periksi kiukkuun... Lotta kuori toisen banaanin ja haukkasi banaanista pari palaa. Sitten neiti totesi: "Lotalla kaksi banaania" ja haukkasi palan toisestakin banaanista. Ja sitten tarjosi ystävällisesti myös äidille banaania.

Jouduttuaan sairastelujen jälkeen takaisin omaan huoneeseensa nukkumaan Lotta on muutamana yönä herännyt äitiä huutamaan. Äidin ei auta mennä lähellekään tai saa istua koko loppuyön vierellä, joten isä hoitaa nämä hommat. Lotan kanssa voi menestyksekkäästi neuvotella tietyistä asioista, ja isä onkin saanut hienosti hoidettua neidin takaisin unten maille. Takaisin nukkumaan -selitykseksi on kelvannut mm. se, että nyt pitää nukkua, jotta jaksaa huomenna mennä jumppaan, jossa on myös Venla- ja Robin-leikkikaverit. Viime yönä toimi se, että pitää nukkua hyvin, jotta jaksaa sitten pulkkailla äidin kanssa huomenna. Täytynee tästä lähteä lupausta toteuttamaan, kun ei olla vielä tänään ehditty!

Paluu arkeen

Nyt ollaan jo ihan terveiden kirjoissa, ensi viikolla mennään sitten vielä korvien jälkitarkastukseen. Onpa ihanaa palata normaaliin arkeen, ja kivaa, että pääsee taas ihmisten ilmoille!

Viikonloppuna Lotan sänky siirrettiin takaisin omaan huoneeseen sen oltua sairasteluviikkojen ajan äidin ja isän makkarissa, ja kylläpäs se olikin taas vaikeaa! Ensimmäinen yö meni parin tunnin välein heräillessä ja äitiä huudellessa (ja karjuessa!), ja aamuherätys oli 5.30 (mikä käytäntö on jatkunut koko viikon - huh!). Sen jälkeen Lotta kun ei vaan suostunut enää nukkumaan, ei edes äidin ja isän sängyssä. Oli siinä sitten meillä vähän väsynyt isänpäivä... ei saanut isä edes tiramisua, jota oli ollut tarkoitus tehdä... asia onneksi korjattiin eilen!

Isänpäivänä käytiin isän papalla, jossa vietettiin samalla mamman 85-vuotisjuhlia. Siellä nähtiin myös Lotan pikkuserkkuja. Lotta vierasti aluksi sekä aikuisia ja lapsia, mutta pikku hiljaa selvästi halusi mennä mukaan touhuihin. Loppuvisiitistä neiti sitten jo piirtelikin yhdessä muiden lasten kanssa.

Korvatulehdus jatkuu...

Tänään käytiin näyttämässä Lotan korvia uudelleen lääkärille, kun tämä meinasi jo viime viikon visiitillä, että se käytössä ollut antibiootti ei riittäisi ja kehotti tulemaan uudestaan jo viikon päästä. No, ei kuuri riittänyt, ja uusi kuuri saatiin. Saatiin myös lasten astmalääkettä yskään, ja toivottavasi se auttaa. Lotalla on nimittäin yskä tullut niin kovaksi - aina aika ajoin - että jos ollaan parhaillaan syömässä, niin meinaa ruoat tulla takaisin lautaselle. Ja viime yönä oli lisäksi noin tunnin mittainen yskäkohtaus... Että jos näillä nyt sitten helpottaisi!

Lääkäri kehotti myös välttämään paikkoja, joissa on paljon ihmisiä ja flunssapöpöt jyllää, sekä pitämään flunssaiset vieraat loitolla. Eli reilun kahden viikon "karanteenin" päätteeksi ei vieläkään päästä takaisin ihmisten ilmoille... Paitsi terveiden sellaisten tietysti! Mutta jää jumpat ja muskarit ja muut Lotan kivat leikkihommat taas väliin... Lotta jo viime viikolla oli lähdössä jumppaan, kun äiti lauloi muskarissa laulettua laulua, mutta ei pieni ressukka pääse vieläkään...

Kanaa ja riisiä. Ja oma tahto.

Lotta pyytää useamman kerran päivässä kanaa ja riisiä. Muutamaa erilaista kanaa ja riisiä -vaihtoehtoa on ollut lounasaikaan tarjolla, mutta ei oikein ole kunnolla sitten maistunut. Sitten äiti vihdoin ymmärsi, että mistä ehkäpä on kyse: Lotta haluaa thairavintolan kanaa ja riisiä! Se kun on ollut neidin suurta herkkua ihan pienestä pitäen. Kerran tosin taisi olla kokilla reilumpi käsi mausteiden kanssa, kun Lotta palan kanaa haukattuaan totesi: "poppaa". Ja joo, olihan se sillä kertaa vähän tulisempaa...

Sairastelut alkavat olla ohitse, enää nuha ja ajoittainen yskä vaivaavat neitipientä. Jospa sitä ensi viikolla pääsisi sitten jo ihmisten ilmoille ja muitakin lapsia näkemään!

Tällä viikolla tosiaan huomasi, että lääkkeet alkoivat vaikuttaa ja olo kohentua, kun Lotta jaksoi taas alkaa näyttää omaa tahtoaan. Tietysti sairasteluviikon aikana neiti oli saanut melkein mitä tahansa vain osasi pyytää, kuten mehujäätä pitkin päivää - muu ruoka kun ei oikein maistunut. No, sitten kun alkoi olla jo parempi olo, niin ihan kaikkea ei sitten enää saanutkaan. Ja sehän vasta suututti! Useamman kerran, ja monesti vähän väsyneenä, Lotta sai kunnon itkuraivarin, johon ei kelvannut syli, suosikkilastenohjelmat eikä mikään. Siinä se neiti sitten lattialla tai sohvalla huusi mahallaan maaten ja räkä lentäen. Onneksi muutamassa päivässä tämä helpotti, ja Lottakin taas alkoi muistaa, että ei sitä ihan kaikkea aina saakaan... pyytää silti aina kannattaa!

Nokkosrokkoa

No niin, selvisi sitten sekin: ei Lotta todennäköisesti ollut millekään niistä kolmesta kokeillusta antibiootista allerginen, vaan neidille on iskenyt nokkosrokko!

Eli nyt jatketaan yksi antibiootti loppuun, ja lisäksi otetaan antihistamiinia rokkoon. Tämä jälkimmäinen lääke auttaa myös nuhaan, joten ehkä siitäkin päästään sitten kohta eroon!

Tänään Lotta on ollut jo ihan oma iloinen ja pirteä itsensä. Piirrettyjä ei ole juuri tarvinnut katsella, kun Lotta on viihtynyt muissa touhuissa ja leikeissä. Ihana paluu arkeen!