Pikapäivitys muuton keskeltä

Tämä viikko on sujuvasti mennyt tavaroita pakkaillessa ja niitä uuteen asuntoon viedessä. Ulkona onkin ollut mitä mainioin muuttosää: lähes 30 astetta joka päivä! Huh hellettä! Työnjako on ollut lähinnä sellainen, että äiti pakkaillut ja isä pakkailemisen ohessa vienyt tavaroita autolla. Huomenna on sitten pakettiauto käytössä ja isot tavarat vaihtavat paikkaa. Se olisi sitten eka yö uudessa kodissa huomenna edessä!

Eilen illalla huomasin yhtäkkiä, että koko päivä on mennyt pakkaillessa sisällä ja on ollut hieno sää, ja itse en ole astunut ollenkaan ulos koko päivän aikana...! No, ei harmita juuri ollenkaan - eipä sitä muutenkaan voisi tämän pienen pikkuisen kanssa mistään auringonottomaratoneista haaveilla... Ensi kesänä sitten ehkä!

Lotan ruokalistalle on ilmestynyt omenasoseen lisäksi myös maissisose, tosin maissiahan on jo mennyt pidemmän aikaa vellin muodossa. On se vaan jo nyt sottaista puuhaa, kun neiti huitoo lusikkaa ja heiluttaa käsiään kovaa vauhtia, siinä saa ruokalappukin kyytiä! Mutta taitaa tämä olla vielä tosi pientä siihen verrattuna, mitä on luvassa: lusikka ja ruokaa omaan käteen, ruokaa lattialle ja seinillekin maisteltavaksi, lautanen lattialle... Äidin siivousneuroosia koetellaan...

Tässä muutama kuva eräältä illalta, jolloin neitiä ei oikein unipuuhat tuntuneet kiinnostavan:

Omenaa - se on namskis!

Palattiin takaisin bataattiin, mutta enää ei tuntunut sekään maistuvan. Lotta puristi tiukasti huulet yhteen, eikä huolinut bataattia ollenkaan. Tänään kokeiltiin sitten jotain vähän makeampaa - omenaa. Ja siitähän Lotta tykkäsi! Kun Lotta oli saanut syötyä suun tyhjäksi, suu aukesi jo heti uutta annosta varten ja oikein äänten kera Lotta ilmoitti, että lisää lisää! Niin no, onhan se omena paljon maukkaampaa kuin peruna...

Lotta on hienosti ymmärtänyt, mistä lomassa on kyse, kun isä on nyt ollut lomalla ja Lotta on antanut meidän nukkua aamulla yhdeksään-kymmeneen saakka! Kuuden aikaan jo tosin herätään ekan kerran syömään, mutta sen jälkeen edelleenkin nukutaan vielä pitkät unet.

Muuten on ollut vähän känkkäränkkää päällä viime päivinä, mutta olisiko pienllä ollut nälkä, kun pari päivää meni ilman muuta ruokaa kuin maitoa (kun ei siis huolinut bataattiakaan). Tänään on neiti sitten ollut taas niin aurinkoinen että! Aamulla Lotta heräsi normaaliin tapaansa naureskellen ja muutenkin on ollut iloisella ja tyytyväisellä päällä. Kaukana ovat jo onneksi ne ajat, kun Lotta heräsi sekä yö- että päiväunilta huutaen tosi kovaan ääneen siihen saakka, kun sai maitoa. Ja nukkumaan mentiin samojen huutojen saattelemina. Niin se pienen ihmisen elämä muuttuu...

Perunaa - yök!

Nyt Lotta on muutaman päivän syönyt perunaa, ja ihan hyvin on näyttänyt maistuvan. Eilen ja tänään on tosin kiukuttanut taas vähän enemmän, ja mahavaivat on selvästi taas palanneet. Tänään sitten osattiin laskea 1+1=2 eli mahavaivat näyttäisivät johtuvan tuosta perunasta. Tai sitten on muuten vaan osunut samaan ajankohtaan kuin perunan syönti... Epäillään kuitenkin vahvasti tuota perunaa, koska kun aiemmin kokeiltiin maissivellin sijaan peruna-porkkanavelliä, niin sama ilmiö oli silloinkin. Eli palaamme siis bataattiin!

Lotta piti kovaa huutoa tänään koko illan, ja nukkuakaan ei ole neiti koko päivän aikana kunnolla saanut, kun mahaa on kipristellyt ja paukuttanut kovasti. Myöhemmin illalla tuli sitten lopulta kakka, ja sen jälkeen Lotta oli oikea auringonpaiste ja naureskeli kovasti, ja oli kova touhotus päällä, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan. No, onneksi uni vaati vain pienen hetken mobilen katselua sängyssä, ja kun käännettiin pieni kyljelleen, niin uni tuli melkein saman tien!

Tässä muutama "Lottaa naurattaa" -kuva:

Lotan hassutuksia

Tällä hetkellä Lotan mielestä tosi hassu sana on "kissa". Useimmiten kun sanotaan tämä sana, niin Lotta alkaa nauraa kikattaa ääneen ihan kunnolla. Välillä tosin tässä vaiheessa naurattaa kaikki muutkin sanat, mutta aika usein eniten iloa saa aikaan juuri tämä "kissa". Ne on ne elämän pienet ilot, kun tekee onnelliseksi :)

No vihdoin se äiti ymmärsi...

...miten sitä pitää toimia: tänään aamulla Lotta heräsi syömään kuuden aikaan, ja sitten oli taas ihan pirteänä. Ei yritettykään mennä nukkumaan, vaan jäätiin sohvalle köllöttelemään ja juttelemaan (sohva sängyn sijaan, että edes joku meistä eli isä saa nukkua rauhassa). Jonkin ajan kuluttua Lottaa alkoi haukotuttaa ja jutut vähenivät, ja siinä vaiheessa siirryttiin äidin ja isän sänkyyn. Ei mennyt kuin hetki, kun pieni oli unessa. Ja ihan ilman itkuja tai edes pientä kitinää! Koko hommassa meni melkein tunti, mutta olipahan paljon, paljon mukavampi tunti kuin monena muuna aamuna, jolloin on yritetty mennä suoraan syömisen jälkeen nukkumaan, ja sitten noustu hyssyttelemään ja kävelemään ympyrää. Eli mitäs sitä suotta nukkumaan, jos ei nukuta...!

Alkuviikon päivitys

Pitkät yöunet jatkuu edelleen - mukavaa! Nukkumaan Lotta menee tosin usein jo kahdeksan jälkeen, joten aamuherätyskin on kuuden paikkeilla. Yleensä neiti nukahtaa takaisin syömisen jälkeen, mutta kuten tänäkin aamuna, poikkeuksia löytyy: Lotta oli ihan virkeänä ja alkoi hirveä höpötys, kun joutui takaisin sänkyyn. No, siinä sitten aikani odottelin, josko nukahtaisi, mutta kun sitä yrittämällä yrittää ja odottamalla odottaa, niin itkuahan siitä seurasi... Hetki käveltiin ympäri olohuonetta hyssytellen, ja vähän ajan päästä uusi yritys takaisin sänkyyn. Ei onnistunut, taas alkoi höpötys ja tuhina. Lopulta Lotta pääsi äidin ja isän väliin nukkumaan, ja kyllähän siinä uni maittoi!

Nykyisin yöllä nostellaan tuttia muutamiin eri otteisiin (ja jos sitä ei nosta, alkaa vähän ajan päästä tuhinoiden jälkeen itku). Välillä Lotta on ihan hereilläolevan oloinen: makaa sängyssä selällään, silmät on auki ja tuhisee kovasti. Kun laitetaan tutti suuhun ja käännetään kyljelleen, niin aika usein nukahtaa saman tien. Pitäisi alkaa varmaan jossain vaiheessa vähentämään näitä tutin nosteluja ja kääntelyja, että oppii neiti joskus sitten itsekseenkin nukahtamaan uudelleen. No, ei kai sillä vielä kiirettä...

Bataattia on nyt maisteltu useamman päivän ajan, ja edelleen maistuu hyvin. Seuraavaksi menussa on varmaankin peruna, kunhan nyt saadaan tämä ensimmäinen uusi tuttavuus riittävän tutuksi. Mitään huimia määriä ei meillä vielä sosetta syödä, vasta noin puolikas pienen jääpalakuution kokoinen pala.

Eilen taisi olla itselleni pisin aika erossa Lotasta, kun oli kaupunginvaltuuston kokous, joka ryhmäkokouksineen kesti melkein 8 tuntia! Mutta mielenkiintoistahan se oli, ja tällä lyhyellä kokemuksella kunnallispolitiikasta voin sanoa, että siinä riittää tekemistä ihan riittämiin - ei tule ikävä töihin!

Valokuvia

Ensimmäiset kuvat visiitiltä töistä (kuvat Karinin ottamia):

Kuvasarja kotoa:

Lotta ilmeilee...

...ja tekee tuttavuutta nalleen...

...ja tässä ne hienot kuulosuojaimet!

Endurokisoja katsastamassa

Tänä viikonloppuna Riksussa ajetaan enduron mm-osakilpailu, ja pitihän sitä ihmettä lähteä Lotankin katsastamaan! Oltiin oikein varta vasten hankittu Lotalle pinkit Peltorin lasten kuulosuojaimet, mutta ei se neiti oikein niistä tykännyt. Kokeiltiin niitä ennakkoon jo kotona pariin otteeseen, ja aina tuli hirveä huuto, kun saatiin suojaimet päähän. Eilen tehtiin vielä viimeinen kokeilu ennen h-hetkeä, ja Lotta olikin ihan rauhallisesti!

Eilen käytiin sitten illalla urheilupuistossa ajoja katselemassa, ja hyvin Lotta siellä viihtyi! Kuulosuojaimet laitettiin päähän jo menomatkalla, mutta kun päästiin perille ja Lotta vähän ajan kuluttua heräsi, niin taas oli suojaimet ikävä juttu. No, suojaimet pois ja korvat vapaaksi, ja ei näyttäneet pyörien pärinät Lottaa haittaavan! Vähän ensin alkuun itketti, mutta kun sai olla äidin ja myös tädin sylissä, niin johan alkoi nukuttaa. Ja koko loppuajan Lotta nukkuikin tyytyväisenä vaunuissa! Toteutui yhtälö: mitä kovempi meteli, sitä paremmat unet! Ja Lottahan on tunnetusti päristelyn fani... :)

Työpaikkavisiitillä

Tänään käytiin Karinin ja Aaronin kanssa visiitillä työpaikalla Hämeenlinnassa. Vähän jänskätti etukäteen, että miten kaikki syömiset ja nukkumiset, ja tietysti itse visiitti, sujuisivat, mutta ihan turhaan - hienosti meni! Molemmat lapset nukkuivat menomatkan, ja Lottakin jaksoi olla virkänä hereillä ensin alkuun. Ja viihtyi hyvin myös työkavereiden sylissä! Onneksi sain rauhassa juoda kahvit ja syödä herkkutarjoilut ennen kuin Lottaa alkoi vähän känkättää (eli siis itkettää - känkättää tulee sanasta känkkäränkkä, vaikka suurin osa itkuista/huutamisesta ei olekaan pelkkää känkkäämistä, vaan oikeasti mahaan sattuu...). Sitten käveltiin vähän ympyrää ja hyssyteltiin, ja jo alkoi Lottaa väsyttää. Loppuvisiitin ajan neiti nukkuikin sitten tyytyväisenä sylissä!

Disflatyl-tippoihin palaaminen näyttää nyt alkaneen vaikuttaa mahavaivoihin positiivisesti, koska tänään Lotta on ollut tosi hyväntuulinen koko päivän! Aamupäivällä nukkui jopa 3,5 h unet (kun viimeaikoina päikkärit on olleet noin tunnin mittaisia)! Olisi varmaan nukkunut pidempäänkin, mutta piti herättää, koska oltiin lähdössä sinne työpaikkavisiitille. Bataatin maistelu jäi sitten vain yhteen päivään, kun oli seuraavina päivinä kaikenlaista ohjelmaa niin, että unohtui koko maistelupuuha. No, huomenna uusi yritys!

Mahavaivat jatkuvat taas

Eilen ja tänään Lottaa on taas itkettänyt enemmän, ja itkun aiheena on useimmiten olleet taas mahavaivat. Viime viikolla loppui Disflatyl-tipat, ja koska Lotta vaikutti niin hyväntuuliselta ja mahavaivattomalta, niin ajattelimme, että ei nyt sitten anneta niitä tippoja enää. No, alkuviikosta mahavaivat näyttivät taas vaivaavan enemmän (mm. paukut tuli huudon kera ja muutenkin itketti paljon enemmän), joten ostettiin lisää tippoja ja palattiin niiden käyttöön. Saas nähdä, onko apua... Toivotaan näin!

Bataattia - nam!

Tänään maisteltiin ensimmäisen kerran bataattia, ihan pikkuisen lusikan kärjestä. Lotta on alkanut päivisin syödä 2 h välein, joten ajateltiin nyt sitten kokeilla myös jotain vähän ruokaisampaa lajia maidon ja vellin lisäksi. Ihan hyvälle näytti maistuvan - ei sitä ainakaan työnnetty ulos suusta, eikä ilmekään muuttunut huonompaan suuntaan. Huomenna maistellaan sitten taas vähän lisää!

Aamulla kotona kuunneltiin N.E.R.D.:n levyä, ja kun isä lauloi Lotalle mukana, Lotta oikein riemastui ja alkoi nauraa! Taisi olla musiikkia Lotan makuu :)

Tänään käytiin myös mummulla ja papalla kylässä, ja pappa se vaan ihmetteli, että miten se Lotta nyt koko ajan nukkuu (Lotta oli ollut koko päivän hereillä, torkahdellut vaan vähän päivän mittaan). Myös siinä oli hämmästelyä kerrakseen, että Lotta oli tosi hyväntuulinen - ihan erilainen pieni kyläilijä kuin aikaisemmin! No, kai sitä jo uskaltaa sanoa, että koliikki/mahavaivat alkaa olla suurimmaksi osaksi ohi!

Viikonloppukuulumisia

Kuluneet viime yöt on menneet niin, että Lotta on edelleen nukkunut hyvin (ei nyt ihan sitä kymmentä tuntia, jolla tällä viikolla aloitettiin, mutta hyvät noin kahdeksan tuntia kuitenkin!). Ylös ja syömään on ensimmäisen kerran noustu jo aamuviideltä, jota ei kyllä oikein vielä aamuksi haluaisi laskea... Nukkumaan on kuitenkin menty takaisin melko pian syömisen jälkeen, ja nukuttu kahdeksaan-yhdeksään. Siinä ehtii äiti ja isäkin vielä nukkua hyvät unet!

Eilen Lotta oli mummilla hoidossa, kun äiti kävi ostoksilla ja isä ajamassa enduroa. Ensi viikolla onkin sitten luvassa paljon mukavaa yhdessäoloa, kun isä on lomalla!

Nyt on jo jouduttu suurin osa 62 cm kokoisistakin bodyistä laittamaan "pienten vaatteiden kaappiin". Tuntuu hassulle laittaa niitä pois käytöstä, kun ovat vielä ihan hyviä ja joitain on ehditty käyttää ihan vaan muutaman kerran. Vaatepinoja kaivellessa osui käsiin myös muutamat äitiyspakkauksessa tulleet potkuhousut (jotka tulee neppareilla olkapäiltä kiinni). Näitä ei ole vielä ehditty käyttää ollenkaan, mutta ovatkin käyneet jo vähän napakoiksi, kun laitettiin aamulla päälle! Jotenkin sellaiset ylös asti ulottuvat pöksyt ei ole niin kätevät, kun pitää aina vaippoja vaihtaessa avata ylhäältä ja ottaa kokonaan pois päältä. Tavalliset housut on paljon toimivammat, ja myös kivemmat! Ja tästä syystä ne potkarit on jääneet sinne pinon alimmaisiksi ja unohtuneet kokonaan käyttää. No, ehtii niitä ehkä vielä kerran-pari pitää... Se vaan tuo neiti kasvaa niin kovaa vauhtia, että ei mikään ihme, että vaatteet jää niin nopeaa tahtia pieniksi!

Ihmeet sen kun jatkuu...

Kolmaskin hyvin nukuttu yö takana! Illalla Lotta tosin söi ja meni melko aikaisin nukkumaan, joten herätys tuli jo kuudelta aamulla. Mutta taisi jäädä pieneltä unet vähän kesken, koska hetken käveltyämme ympäri asuntoa Lotta nukahti uudelleen ja nukkui yhdeksään saakka.

Eilen oli kyläilypäivä. Ensin käytiin kummitädin kanssa kummitädin äidillä. Lotta oli niin tyytyväinen ja iloinen pieni kyläilijä, että ei olekaan ollut yhtä rauhallista kyläilyhetkeä varmaan koskaan ennen! Tai en nyt ainakaan muista, koska vähään aikaan ei ole ollut...

Ensimmäisen visiitin jälkeen kyläiltiin kummitädin kanssa vielä yhteisellä kaverilla, joka sai alle 3 vk sitten tyttövauvan. Ja voi että se vauva tuntui niin pienelle meidän neitiin verrattuna - onko Lottakin joskus ollut noin pieni?! No, itse asiassa ei, koska vauva oli vielä noin puoli kiloa alle Lotan syntymäpainon... Vauvan kädet liikkui hitaaseen tahtiin ja naamanilmeet vaihteli, ihan niin kuin Lotallakin silloin muutama kuukausi sitten. Voi että se tuntuu jo niin kaukaiselta ajalta...

Tänään ollaan ihan kotosalla (ja odotellaan mammakaveria kylään raparperipiirakalle), ja neitipieni on parhaillaan nukkumassa (joo, nukkuu aamupäivisin vielä pitkät unet!). Eilen Lotta oli tosi tyytyväinen koko päivän ajan, eikä ollut sellaisia pitkäkestoisia huuteluja ollenkaan. Mielenkiinnolla nyt odotan olisiko tämä päivä samaa lajia, koska aamupäivän hereilläolohetket on myös menneet mukavasti. Ehkä ne mahavaivat alkaa pikkuhiljaa helpottamaan, vai vedänkö taas liian nopeita johtopäätöksiä...?

Hyvät unet

Joko kahden kokonaan nukutun yön jälkeen voi olettaa, että pitkät unet ovat tulleet jäädäkseen...? Eli viime yökin meni ilman yösyömisiä (tuttia tosin nosteltiin muutamaan otteeseen), ja unta tuli jopa 11 tuntia putkeen! Äiti kiittää :)

Neuvolakuulumisia

Ei muuten riittäneet 10 h yöunet, vaan lisäksi nukuttiin tunti heräämisestä 1 h unet, ja siihen perään tunnin päästä vielä 3 h unet. Saa nähdä, riittääkö unta enää yhdillekään päikkäreille tänään...

Kirjoitus jatkuu illalla, ja edelliseen kommenttina, että ei muuten riittänyt! Loppupäivä lähinnä torkahdeltiin, ja puoli kahdeksan aikaan mentiin jo iltaunille. Tai sitten herätään vielä kerran syömään, nyt ei oikein tiedä, kun rytmi vähän vaihtelee uutta muotoa hakiessaan.


Tänään oli 3 kk neuvola. Painoa on kertynyt 6520 g ja pituutta 63 cm, ja Lotta sai myös rokotuksen. Alkoi melkein äitiäkin itkettää (Lottaa siis itketti), kun neuvolatäti tarmokkaasti tökkäsi piikin reiteen - se näytti jotenkin niin hurjalta...

Ihme on tapahtunut!

Viime yönä Lotta nukkui 10 tuntia! Ilman yösyöttöjä! Ihmeellistä...!

Nyrkit ja sormet menivät suuhun kovan maiskutuksen kera, joten kädet vaihdettiin tuttiin klo 04, 05.30, 06 ja 06.30. Joka kerta luulin, että neiti herää jo syömään, mutta silmät pysyivät visusti kiinni ja hetken päästä alkoi kuulua unituhina. Seitsemältä aamulla silmät olivat sitten ihan auki, joten noustiin vihdoin maidolle. Itsekin olin tilanteesta sen verran hämilläni, että aamuvellin sijaan kaapista osui käteen maitopullo. No, seuraavalla ruokatauolla sitten velliä...

Jännityksellä odotellaan tulevia öitä, jos ne alkaisi mennä samaa rataa! Noin 2 kuukauden iästä alkaen Lotta on nukkunut 6-7 tunnin yöunet, sitten on syöty ja siihen päälle vielä 3-4 tunnin unet. Ylös on yleensä noustu noin 7-8 aikoihin. Mutta kyllähän se on vielä mukavampi, jos ei tarvitse ollenkaan yöllä herätä syömään :)

Tässä harrastetaan parhaillaan sitä kuuluisaa suosittua päristelyä - Lotta tykkää!
Ja tässä köllötellään puuhamatolla (vai oliko se leikkimatto vai mikälie touhuriepu...)

Kimppavaunulenkillä

Tänään oltiin sovittu lähteä mammakaverin kanssa vaunulenkille, jos vain pienten aikataulut osuisivat yksiin. Lähdettiin sitten hyvissä ajoin aamupäivästä toisen mamman kotia kohti, jotta nähdään, missä rytmissä kussakin perheessä mennään.

No, kun päästiin perille (2 h edellisestä syömiskerrasta), alkoi raivoisa huuto. Maidolla neiti rauhoittui hetken päästä, mutta rauhallisesta hereilläolosta ei ollut tietoakaan, samoin ei unestakaan. Jälleen käveltiin ympäri kyläpaikkaa (kuten niiiiin monet kerran aikaisemminkin) ja yritettiin erilaisia lauluja, asentoja, vaipanvaihtoa jne. Neljännellä yrityksellä Lotta jäi lopulta vaunukoppaan nukkumaan, ja aikaahan tässä ehtikin jo kulua reilun tunnin verran eli toinen pienikin oli ehtinyt syödä omat sapuskansa juuri sopivasti. Lähdettiin siis matkaan, mutta turvallisesti valittiin suunnaksi oma koti. Tulisihan siitäkin lenkille vähän mittaa!

Eihän sitä päästy varmaan 100 metriäkään, kun taas alkoi huuto... Ei muuta kun vaunuista syliin ja hyssyttelyä keskellä Temppelikatua. Tällä kertaa neiti rauhoittui onneksi nopeammin, ja matka pääsi jatkumaan. Kodin kohdalla uni näytti kovin syvältä, joten uskalsin lähteä pienelle kävelylenkille kodin lähiympäristöön. Jee, mammat pääsi vihdoin yhdessä lenkille!

Parhaillaan Lotta nukkuu omassa sängyssään päikkäreitä ja näyttää niin suloiselta pieneltä ihanuudelta! Tämänkin päivän aikana on ehditty mennä ääripäästä toiseen moneen kertaan, sillä kyllä niitä ilon ja naurun hetkiäkin on tähän päivään mahtunut moneen otteeseen! Niiden voimalla mennään taas monen huutelun läpi... :)