 |
| Mummin kanssa isin mopokisoja katsomassa |
 |
| Ronilla ei ollut ihan yhtä hyvät moponäkymät |
 |
| Uimista, jee! |
 |
| Ronin ensimmäinen keinuttelu Pompotissa |
 |
| Lottakin mahtuu vielä vauvakeinuun isomummon pihalla |
tiistai 30. elokuuta 2011
Kuvia kesältä
Ronin touhuja
Vielä ei meidän pikkumies juurikaan liikahtele suuntaan eikä toiseen, mutta joskus kun sattuu viihtymään (harvinaisen) hetken vatsallaan maaten, niin saattaa saada käsillä itsensä työnnettyä jonkin matkaa taakse päin tai ainakin nenänsä osoittemaan johonkin toiseen suuntaan kuin mitä se oli alunperin. Lattialla makaaminen ei ylipäätään Ronia juurikaan huvita, ei selällään eikä vatsallaan - pitäisi vaan päästä istumaan tai seisomaan. Tietysti.
Istuminen ei vielä ihan itsekseen suju, mutta jos joku pitää vähän kädestä kiinni tai voi nojata johonkin, niin sitten pikkumies viihtyy! Syöttötuolikin alkaa olla jo aika mukava paikka, etenkin jos sisko istuu viereisellä tuolilla hassuttelemassa. Niin, ja hyppykiikkukin on otettu käyttöön, ja siinä Roni tykkää hypähdellä. Hyppykiikku on kovasti myös siskon mieleen, sillä Lotta tykkää kovasti hyöriä ja pyöriä kiikun ja Ronin ympärillä, ja usein Lotta oikein pyytääkin, että laitetaan Roni hyppykiikkuun ja hän haluaa sitten hyppyyttää Ronia!
Koska makoilu ei Ronia kiinnosta, niin tietysti ei myöskään ympäri kääntyminen. Roni on kyllä muutaman kerran pyörähtänyt vatsalta selälle ja toisin päin, mutta aika mielettömän kiinnostava juttu saa olla toisella puolella, että sitä viitsii pikkumies kääntyä katsomaan. Se kun on paljon kätevämpää käyttää vähän tai vähän enemmänkin ääntään, niin johan tapahtuu jotain mielenkiintoisempaa - joku auttaa istumaan tai pääsee johonkin toiseen paikkaan. Ovela pikkumies, hyvin on äiti koulutettu!
Maissinaksut on muuten Ronin suurta herkkua, ja hurja on tärinä käsissä ja ilme kasvoilla, kun naksu ilmestyy eteen. Ja aika vauhdilla Roni saakin sen suuhunsa katoamaan!
Istuminen ei vielä ihan itsekseen suju, mutta jos joku pitää vähän kädestä kiinni tai voi nojata johonkin, niin sitten pikkumies viihtyy! Syöttötuolikin alkaa olla jo aika mukava paikka, etenkin jos sisko istuu viereisellä tuolilla hassuttelemassa. Niin, ja hyppykiikkukin on otettu käyttöön, ja siinä Roni tykkää hypähdellä. Hyppykiikku on kovasti myös siskon mieleen, sillä Lotta tykkää kovasti hyöriä ja pyöriä kiikun ja Ronin ympärillä, ja usein Lotta oikein pyytääkin, että laitetaan Roni hyppykiikkuun ja hän haluaa sitten hyppyyttää Ronia!
Koska makoilu ei Ronia kiinnosta, niin tietysti ei myöskään ympäri kääntyminen. Roni on kyllä muutaman kerran pyörähtänyt vatsalta selälle ja toisin päin, mutta aika mielettömän kiinnostava juttu saa olla toisella puolella, että sitä viitsii pikkumies kääntyä katsomaan. Se kun on paljon kätevämpää käyttää vähän tai vähän enemmänkin ääntään, niin johan tapahtuu jotain mielenkiintoisempaa - joku auttaa istumaan tai pääsee johonkin toiseen paikkaan. Ovela pikkumies, hyvin on äiti koulutettu!
Maissinaksut on muuten Ronin suurta herkkua, ja hurja on tärinä käsissä ja ilme kasvoilla, kun naksu ilmestyy eteen. Ja aika vauhdilla Roni saakin sen suuhunsa katoamaan!
maanantai 29. elokuuta 2011
Mökkeilemässä
Viime viikolla vietettiin mummun ja papan kanssa mökillä muutama päivä, ja isi tuli meitä sitten viikonloppuna sieltä kotiin hakemaan. Viimeksi olikin oltu mökillä juhannuksena, jolloin Roni oli juuri saanut muutaman rokotteen ja oletettavasti niiden jälkivaivana sitten itkeskeli normaalia enemmän. Lisäksi oli aika sateista, joten kesän ensimmäinen mökkireissu ei mennyt ihan niin kuin oli toiveissa...
No, tämä toinen reissu olikin sitten tosi mukava ja leppoisa! Sääkin osui sopivasti kohdalleen - ei ollut liian kuuma, eikä liian märkää. Lotalla riitti omassa pihassa touhua juostessa rinnettä ylös ja alas ylä- ja alamökin välillä, poimiessa ja syödessä viinimarjoja, tikkaa heitellessä ja hiekkakasalla leikkiessä. Sekä tietysti ylämökin sängyllä hyppiessä ja pomppiessa. Ja lisäksi käytiin tietysti uimassa, sekä sienimetsällä ja eväsretkellä.
Äitikin sai mökillä mukavasti levättyä - vaikka tietysti nukkuminen molempien nuhanenälasten kanssa samassa sängyssä astetti omat haasteensa. Mutta tulipahan joka päivä nukuttua myös päiväunet, ja illalla mentyä nukkumaan samaan aikaan lasten kanssa. Pitäisi kotonakin tehdä joskus sama juttu, niin ehtisi yön aikana nukkua vähän enemmän, vaikka heräilisikin useampaan otteeseen Ronin kanssa.
Vieläköhän sitä ehtisi syksyn aikana tehdä muutaman mökkireissun lasten kanssa - syksyllä kun on jotenkin ihana olla mökillä, ulkona ja metsämaisemissa!
No, tämä toinen reissu olikin sitten tosi mukava ja leppoisa! Sääkin osui sopivasti kohdalleen - ei ollut liian kuuma, eikä liian märkää. Lotalla riitti omassa pihassa touhua juostessa rinnettä ylös ja alas ylä- ja alamökin välillä, poimiessa ja syödessä viinimarjoja, tikkaa heitellessä ja hiekkakasalla leikkiessä. Sekä tietysti ylämökin sängyllä hyppiessä ja pomppiessa. Ja lisäksi käytiin tietysti uimassa, sekä sienimetsällä ja eväsretkellä.
Äitikin sai mökillä mukavasti levättyä - vaikka tietysti nukkuminen molempien nuhanenälasten kanssa samassa sängyssä astetti omat haasteensa. Mutta tulipahan joka päivä nukuttua myös päiväunet, ja illalla mentyä nukkumaan samaan aikaan lasten kanssa. Pitäisi kotonakin tehdä joskus sama juttu, niin ehtisi yön aikana nukkua vähän enemmän, vaikka heräilisikin useampaan otteeseen Ronin kanssa.
Vieläköhän sitä ehtisi syksyn aikana tehdä muutaman mökkireissun lasten kanssa - syksyllä kun on jotenkin ihana olla mökillä, ulkona ja metsämaisemissa!
Vauvauimassa
Sunnnuntaina alkoi Ronin vauvauinti, ja Lottakin pääsee aina samalla reissulla uimalaan. Tällä ensimmäisellä kerralla työnjako oli siten, että äiti meni Ronin kanssa vauvauimaan ja isi Lotan kanssa uimahallin puolelle polskuttelemaan.
Roni oli uimalassa kuin kala vedessä - ei yhtään arastellut vettä tai uutta ympäristöä, vaan innokkaasti heti polskutteli ja loiskutteli mukana. Yleensä ensimmäinen vauvauintikerta on tutustumista ja altaassa ollaan vähän lyhyempi aika sen normaalin puolen tunnin sijaan. Kaikki muut meidän ryhmän vauvauimarit olivat aloittaneet uinnit jo keväällä, joten me olimme ainoat ensikertalaiset. Me mentiin kuitenkin heti jo mukaan leikkeihin ja muihin touhuihin, ja Roni tykkäsi kovasti! Sukeltamista ei vielä aloitettu, vaikka olisi varmaan voitu jo ihan hyvin niin tehdäkin. Me kun on jo kotona kasteltu Ronia suihkun alla ihan kunnolla, eikä ole vedestä moksiskaan. No, ensi kerralla sitten pääsee isin kanssa sitä kokeilemaan!
Roni oli uimalassa kuin kala vedessä - ei yhtään arastellut vettä tai uutta ympäristöä, vaan innokkaasti heti polskutteli ja loiskutteli mukana. Yleensä ensimmäinen vauvauintikerta on tutustumista ja altaassa ollaan vähän lyhyempi aika sen normaalin puolen tunnin sijaan. Kaikki muut meidän ryhmän vauvauimarit olivat aloittaneet uinnit jo keväällä, joten me olimme ainoat ensikertalaiset. Me mentiin kuitenkin heti jo mukaan leikkeihin ja muihin touhuihin, ja Roni tykkäsi kovasti! Sukeltamista ei vielä aloitettu, vaikka olisi varmaan voitu jo ihan hyvin niin tehdäkin. Me kun on jo kotona kasteltu Ronia suihkun alla ihan kunnolla, eikä ole vedestä moksiskaan. No, ensi kerralla sitten pääsee isin kanssa sitä kokeilemaan!
Roni puoli vuotta
Ronilla tuli reilu viikko sitten puoli vuotta täyteen, ja tässä puolivuotisneuvolakuulumisia: pituutta pikkumiehellä oli 69,5 cm ja painoa 9570 g. Siskoonsa verrattuna pituus oli täsmälleen sama kuin Lotalla puolivuotiaana, ja painoa oli puolisen kiloa enemmän. Eli aika samoissa mitoissa mennään! Vaatteet on tällä hetkellä jo pääosin 74 cm kokoisia, muutamat 80 cm vaatteetkin olleet jo käytössä. Vauvauinnissa meillä oli kaverilta saadut 80 cm uimahousut ja nepäs olikin pikkaisen liian kireät! Piti käydä ostamassa 90 cm kokoiset, eikä nekään mitkään liian suuret ole... Pikkumiehellä kun on ison miehen reidet!
lauantai 20. elokuuta 2011
Helsinki-päivä
Tällä viikolla käytiin Lotan kanssa kahdestaan Helsingissä Satu-tädin kanssa, ja Roni jäi mummulle ja papalle hoitoon. Kylläpä meillä oli mukava päivä!
Lotta tietysti tykkäsi kovasti junalla matkustamisesta ja leikki molemmat junamatkat junan leikkivaunussa. Kyllä ic-junalla on aika kätevä matkustaa lasten kanssa, kun leikkivaunun lisäksi samaisen vaunun alakerrassa on kunnon tilava vessa, jonne mahtuu tarvittaessa lastenrattaiden kanssakin, ja jossa on potta sekä mahdollisuus lämmittää vauvanruokaa.
Helsingissä käveltiin Ullanlinnan kautta merenrantaan ja käytiin Kaivopuiston nurkilla lounaalla. Rannan suunnalta käveltiin takaisin keskustaan ja käytiin Kampissa ostamassa lastenvaatteita (Roni kun oli saanut lahjaksi lahjakortin lastenvaatekauppaan). Sitten jo melkein suunnattiinkin takaisin junaan ja kotiin.
Aina yhden lapsen kanssa liikkuessa muistaa, että voi että miten helppoa sen yhden lapsen kanssa voikaan olla! Oikeastaan on melkein sama kumman kanssa on yksinään, Lotan vai Ronin, kun voi rauhassa keskittyä yhteen lapseen kerralla, ja ehtii vähän muutakin siinä samalla - kuten vaikka syödä ihan rauhassa lounasta! Lotan kanssa on sittenkin ehkä piirun verran helpompaa, kun neiti on jo niin reipas ja omatoiminen, ja tykkää varmaan itsekin, kun joskus saa kulkea äidin kanssa ihan kahdestaan tyttöjen kesken. Ja joka kerta, kun olen jossain Lotan kanssa kahdestaan, niin oikein hämmästelen, että miten se pikkuneiti onkin jo niin iso! Ei sitä kaikkea ehdi siinä arjen tohinassa kahden pienen kanssa huomata...
Lotta tietysti tykkäsi kovasti junalla matkustamisesta ja leikki molemmat junamatkat junan leikkivaunussa. Kyllä ic-junalla on aika kätevä matkustaa lasten kanssa, kun leikkivaunun lisäksi samaisen vaunun alakerrassa on kunnon tilava vessa, jonne mahtuu tarvittaessa lastenrattaiden kanssakin, ja jossa on potta sekä mahdollisuus lämmittää vauvanruokaa.
Helsingissä käveltiin Ullanlinnan kautta merenrantaan ja käytiin Kaivopuiston nurkilla lounaalla. Rannan suunnalta käveltiin takaisin keskustaan ja käytiin Kampissa ostamassa lastenvaatteita (Roni kun oli saanut lahjaksi lahjakortin lastenvaatekauppaan). Sitten jo melkein suunnattiinkin takaisin junaan ja kotiin.
Aina yhden lapsen kanssa liikkuessa muistaa, että voi että miten helppoa sen yhden lapsen kanssa voikaan olla! Oikeastaan on melkein sama kumman kanssa on yksinään, Lotan vai Ronin, kun voi rauhassa keskittyä yhteen lapseen kerralla, ja ehtii vähän muutakin siinä samalla - kuten vaikka syödä ihan rauhassa lounasta! Lotan kanssa on sittenkin ehkä piirun verran helpompaa, kun neiti on jo niin reipas ja omatoiminen, ja tykkää varmaan itsekin, kun joskus saa kulkea äidin kanssa ihan kahdestaan tyttöjen kesken. Ja joka kerta, kun olen jossain Lotan kanssa kahdestaan, niin oikein hämmästelen, että miten se pikkuneiti onkin jo niin iso! Ei sitä kaikkea ehdi siinä arjen tohinassa kahden pienen kanssa huomata...
Yöhulinaa
Yöt on meillä menneet nyt vähän hulinaksi Ronin kanssa, kun pikkumies on alkanut heräillä pitkin yötä. Tähän asti Roni on syönyt yhden kerran yössä, kun olen antanut itse nukkumaan mennessäni vielä pullollisen maitoa. Muutama yö mentiin jo kokonaan ilman maitoa, joten tietysti heti odotin sen jatkuvan. Mutta ei. Tämän jälkeen pikkumies alkoi vaatia maitoa kahdesti yössä.
Sinänsähän useampi yösyöminen on kai ihan normaalia tuossa puolen vuoden iässä, mutta kun se maidon pullosta antaminen kaiken muun heräilyn lisäksi on jotenkin äärimmäisen rasittavaa... Etenkin, kun Ronin pitäisi saada se maito heti, ja kun se ei ihan heti tule, niin pikkumies pistää rähinäksi. Ja sitten siskokin herää... Huoh...
No, kaipa se siitä taas kohta joksikin muuksi muuttuu... Ja äitikin saa taas joskus nukkua...
Sinänsähän useampi yösyöminen on kai ihan normaalia tuossa puolen vuoden iässä, mutta kun se maidon pullosta antaminen kaiken muun heräilyn lisäksi on jotenkin äärimmäisen rasittavaa... Etenkin, kun Ronin pitäisi saada se maito heti, ja kun se ei ihan heti tule, niin pikkumies pistää rähinäksi. Ja sitten siskokin herää... Huoh...
No, kaipa se siitä taas kohta joksikin muuksi muuttuu... Ja äitikin saa taas joskus nukkua...
keskiviikko 17. elokuuta 2011
Muskarissa
Tänään oli Lotalla syksyn eka muskarikerta, jonne päästiin näin ekan kerran kunniaksi ihan tyttöjen kesken, kun Roni jäi mummun hoitoon kotiin. Meillä onkin sitten luvassa muskaria koko syksyn ja kevään, aina keskiviikkoiltapäivisin. Pientä haastetta touhuun asettaa se, että muskari on juuri päikkäriaikaan eli meillä on vähän aikataulutettavaa siinä aamupäivässä, jotta saadaan ajoissa lounas syötyä ja lapset unille, jotta ehtivät nukkua ennen muskaria. Joskus tehdään varmaan niinkin, että lähdetään rattailla päiväunikävelylle ennen muskaria, etenkin jos aamupäivästä on jotain muuta ohjelmaa tiedossa.
Lottahan kävi muskarissa viime syksynä sellaisen lyhyemmän pätkän, kerran viikossa kahdeksan viikon ajan. Keväällä meillä ei harrastettukaan kuin vauvan odotusta ja vastasyntyneen vauvan ihmettelyä, mutta nyt sitten taas syksyn tullen aloitetaan harrastukset. Lotan muskarin lisäksi meillä on Ronilla vauvauinti sunnuntaisin, jolloin myös Lotta pääsee uimalaan polskuttelemaan - eli molemmat harrastukset ovat tavallaan molemmille.
Ja sitten siihen ekaan muskarikertaan: Lotta tykkäsi kovasti, kuten viime syksynäkin! Ja Lotan kanssa oli aivan ihana olla siellä, kun neiti oli niin innokas ja reipas, ja touhusi ja lauloi kovasti mukana, vaikka oli ihan uusia laulujakin! Ryhmä on yhdistetty 1- ja 2-vuotiaiden ryhmä, ja pienin muskarilainen oli vasta 8 kk vanha. Sujuvasti se Ronikin sitten menee siellä mukana! Lotta tosin oli muskarin jälkeen sitä mieltä, että Ronia voi siellä vähän pelottaa. Mistähän lie näin päätellyt...? Ai niin, niistä pienemmistä muskarilaisista tietysti, kun muutamaa siellä vähän harmitti ja pitivät kovasti äitejään kaulasta kiinni. Jännä olikin seurata niitä vähän pienempiä, jotka olivat ihan kuin Lotta viime syksyn ekoilla kerroilla, jolloin piti pitää kovasti äidistä kiinni ja välillä alkoi vähän harmittaakin. Näin se vaan neitipieni kasvaa!
Huomenna meillä onkin taas jännä päivä, kun lähdetään Lotan kanssa päiväksi Satu-tädin seuraksi Helsinkiin. Roni ei tällä kertaa pääse mukaan, vaan jää mummun ja papan hoitoon. Mitään ihmeempää ohjelmaa meillä ei ole suunnitteilla - eiköhän junamatkailussa, ravintolassa syömisessä ja rattailla kärräilyssä ole ihan riittävästi tekemistä! Lotan mielestä erityisen kivaa näin etukäteen on se, että pääsee mustilla rattailla eli niillä meidän vähän ketterämmillä matkarattailla. Ja se, että junassa voi leikkiä ja että siellä voi syödä eväitä!
Lottahan kävi muskarissa viime syksynä sellaisen lyhyemmän pätkän, kerran viikossa kahdeksan viikon ajan. Keväällä meillä ei harrastettukaan kuin vauvan odotusta ja vastasyntyneen vauvan ihmettelyä, mutta nyt sitten taas syksyn tullen aloitetaan harrastukset. Lotan muskarin lisäksi meillä on Ronilla vauvauinti sunnuntaisin, jolloin myös Lotta pääsee uimalaan polskuttelemaan - eli molemmat harrastukset ovat tavallaan molemmille.
Ja sitten siihen ekaan muskarikertaan: Lotta tykkäsi kovasti, kuten viime syksynäkin! Ja Lotan kanssa oli aivan ihana olla siellä, kun neiti oli niin innokas ja reipas, ja touhusi ja lauloi kovasti mukana, vaikka oli ihan uusia laulujakin! Ryhmä on yhdistetty 1- ja 2-vuotiaiden ryhmä, ja pienin muskarilainen oli vasta 8 kk vanha. Sujuvasti se Ronikin sitten menee siellä mukana! Lotta tosin oli muskarin jälkeen sitä mieltä, että Ronia voi siellä vähän pelottaa. Mistähän lie näin päätellyt...? Ai niin, niistä pienemmistä muskarilaisista tietysti, kun muutamaa siellä vähän harmitti ja pitivät kovasti äitejään kaulasta kiinni. Jännä olikin seurata niitä vähän pienempiä, jotka olivat ihan kuin Lotta viime syksyn ekoilla kerroilla, jolloin piti pitää kovasti äidistä kiinni ja välillä alkoi vähän harmittaakin. Näin se vaan neitipieni kasvaa!
Huomenna meillä onkin taas jännä päivä, kun lähdetään Lotan kanssa päiväksi Satu-tädin seuraksi Helsinkiin. Roni ei tällä kertaa pääse mukaan, vaan jää mummun ja papan hoitoon. Mitään ihmeempää ohjelmaa meillä ei ole suunnitteilla - eiköhän junamatkailussa, ravintolassa syömisessä ja rattailla kärräilyssä ole ihan riittävästi tekemistä! Lotan mielestä erityisen kivaa näin etukäteen on se, että pääsee mustilla rattailla eli niillä meidän vähän ketterämmillä matkarattailla. Ja se, että junassa voi leikkiä ja että siellä voi syödä eväitä!
perjantai 5. elokuuta 2011
Lomapuuhia
Jee, vihdoin se alkoi, isin loma! Tai on siitä alkamisesta jo melkein kaksi viikkoa - nopeasti on aika mennyt... Enää onkin sitten ensi viikko lomaa jäljellä, josta neljä päivää isi viettää Kaakkois-Suomessa endurokisoissa. Mihinköhän se äitikin keksisi lähteä reissuun - pitäähän sitä äidinkin päästä, jos isikin kerran pääsee! Ehkäpä suuntaan sille suurin piirtein samalle suunnalle kaverille kyläilemään joku viikonloppu, kun vielä on kesää tovi jäljellä ja Lappeenranta on kuulemma oikein kiva kesäkaupunki...
Lotta otti varaslähdön isin lomaan viettämällä viikonlopun mummun ja papan mökillä. Se olikin eka kerta, kun Lotta oli kaksi yötä pois kotoa, ja eka kerta mökillä ilman äitiä ja isää, ja hienostihan se sujui! Oli neiti aika tohkeissaan, kun pääsi monta kertaa uimaan ja sai syödä mustikoita omasta pihasta. Ja mustikoiden lisäksi neidille maistuivat myös salaatti, tilli, persilja ja muut yrtit mummun kasvimaalta. Kivaa oli Lotan mielestä myös se, että sai olla ilman varpaita, kuten neiti itse sanoo. Eli sai olla siis ilman kenkiä. Ja temmeltää pihamäkeä ylös ja alas. Ja lämmittää saunaa. Ja parasta varmasti oli se, että sai mummun ja papan jakamattoman huomion! Tätä neiti tosin itse ei vielä osaa sanoiksi pukea, mutta luulisin, että näin se neitipieni asian kokee...
Ensimmäisenä varsinaisena lomapäivänä suunnattiin kohti Turkua, jossa vietettiin hotellissa kaksi yötä (voin lämpimästi suositella Aurajoen rannalla sijaitsevaa Radissonia kaikille lapsiperheille!). Varsinaisena reissun kohteena oli tietysti Naantalin Muumimaailma. Ja kyllä se paikka oli Lotan mieleen! Neitipieni oli ihan innoissaan kaikista muumihahmoista ja rakennuksista. Teatteriesitystäkin Lotta jaksoi seurata, ja on monen monta kertaa jälkikäteen kerrannut esityksen tapahtumia, kuten muitakin Muumimaailmassa näkemiään juttuja. Oli kyllä aivan loistava reissu kaikenkaikkiaan, ja löydettiinpä myös siitä Aurajoen rannalta aivan ihana kahvila, josta sai kunnon kahvia - niin hyvää, että käytiin vielä toisenakin päivänä samassa paikassa! Ja aika mukavaa oli myös se, että molemmat lapset nukkuivat sekä meno- että paluumatkan Turkuun - kyllä oli helppo reissata!
Reissun jälkeen Lotta tutki Naantalin ja Turun karttoja, joissa oli Muumimaailman logot, ja hihkui innoissaan: "Tuolla on Muumimaailma, tuolla me käytiin!". Siellä ne kartat ovat tallessa neidin huoneen pöydällä - seuraavaa visiittiä odottaen...?
Loma on pääasiassa sujunut rauhallisissa merkeissä kesästä nauttien. On grillailtu ukilla, käyty suvun kalakisoissa, vietetty aikaa yhdessä ja syöty hyvin. Ihan parasta!
Ai niin, Ronille tuli eka hammas eilen! Ja tänään pikkumies työnsi itseään lattialla maatessaan taaksepäin, ja ukin sohvalla pötkötellessään alkoi jo nostaa peppuaan ylös. Eli liikkeellekö pieni mies sitten kohta kirmaa...? Ja hyppykiikkuakin kokeiltiin tänään ekaa kertaa - Roni tykkäsi!
Lotta otti varaslähdön isin lomaan viettämällä viikonlopun mummun ja papan mökillä. Se olikin eka kerta, kun Lotta oli kaksi yötä pois kotoa, ja eka kerta mökillä ilman äitiä ja isää, ja hienostihan se sujui! Oli neiti aika tohkeissaan, kun pääsi monta kertaa uimaan ja sai syödä mustikoita omasta pihasta. Ja mustikoiden lisäksi neidille maistuivat myös salaatti, tilli, persilja ja muut yrtit mummun kasvimaalta. Kivaa oli Lotan mielestä myös se, että sai olla ilman varpaita, kuten neiti itse sanoo. Eli sai olla siis ilman kenkiä. Ja temmeltää pihamäkeä ylös ja alas. Ja lämmittää saunaa. Ja parasta varmasti oli se, että sai mummun ja papan jakamattoman huomion! Tätä neiti tosin itse ei vielä osaa sanoiksi pukea, mutta luulisin, että näin se neitipieni asian kokee...
Ensimmäisenä varsinaisena lomapäivänä suunnattiin kohti Turkua, jossa vietettiin hotellissa kaksi yötä (voin lämpimästi suositella Aurajoen rannalla sijaitsevaa Radissonia kaikille lapsiperheille!). Varsinaisena reissun kohteena oli tietysti Naantalin Muumimaailma. Ja kyllä se paikka oli Lotan mieleen! Neitipieni oli ihan innoissaan kaikista muumihahmoista ja rakennuksista. Teatteriesitystäkin Lotta jaksoi seurata, ja on monen monta kertaa jälkikäteen kerrannut esityksen tapahtumia, kuten muitakin Muumimaailmassa näkemiään juttuja. Oli kyllä aivan loistava reissu kaikenkaikkiaan, ja löydettiinpä myös siitä Aurajoen rannalta aivan ihana kahvila, josta sai kunnon kahvia - niin hyvää, että käytiin vielä toisenakin päivänä samassa paikassa! Ja aika mukavaa oli myös se, että molemmat lapset nukkuivat sekä meno- että paluumatkan Turkuun - kyllä oli helppo reissata!
Reissun jälkeen Lotta tutki Naantalin ja Turun karttoja, joissa oli Muumimaailman logot, ja hihkui innoissaan: "Tuolla on Muumimaailma, tuolla me käytiin!". Siellä ne kartat ovat tallessa neidin huoneen pöydällä - seuraavaa visiittiä odottaen...?
Loma on pääasiassa sujunut rauhallisissa merkeissä kesästä nauttien. On grillailtu ukilla, käyty suvun kalakisoissa, vietetty aikaa yhdessä ja syöty hyvin. Ihan parasta!
Ai niin, Ronille tuli eka hammas eilen! Ja tänään pikkumies työnsi itseään lattialla maatessaan taaksepäin, ja ukin sohvalla pötkötellessään alkoi jo nostaa peppuaan ylös. Eli liikkeellekö pieni mies sitten kohta kirmaa...? Ja hyppykiikkuakin kokeiltiin tänään ekaa kertaa - Roni tykkäsi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)