Syksyn ekat flunssat oli meillä jo jonkin aikaa sitten, mutta nyt tulivat lapsille uudelleen, ja Lotalle oikein kuumeen kera. Varsinaiset flunssaoireet on olleet onneksi melko pienet molemmilla muruilla, joten kun pikkuneidin kuumekin kesti vain pari päivää, niin ehkä tästä selvitään melko helpolla. Vaikka niinhän se tuppaa olemaan, että jollain meistä on koko ajan ainakin pieni nuha tulossa tai menossa, ja sitä kestää sitten tuonne noin toukokuulle saakka... Optimistista vai pessimististä, päättäköön jokainen itse...
Haastetta tähän jokseenkin vähän aikaa kestäneeseen lasten sairasteluun asettaa kuitenkin se, että äidillä on nyt ollut useamman päivän alaselkä tosi kipeä Sitä ei tietenkään yhtään auta se, että kaksi pikkumurua haluaisi olla koko ajan äidin sylissä. Ja kaiken muun hyvän lisäksi meillä ei enää öisin juuri nukuta. Huoh!
Roni on siis jo pidemmän aikaa nukkunut öisin tosi levottomasti, ja joinain öinä halunnut syödä useamman kerran, mutta toisina ei huoli ollenkaan maitoa. Viereen nukkumaan ottaminen auttaa useimmiten, mutta aina ei sekään. Enkä muista, että Lottakaan olisi pitkään aikaan koko yötä omassa sängyssään nukkunut. Se nyt ei sinänsä kovin paljon yöunia häiritse, jos pikkuneiti kipuaa äidin ja isän väliin nukkumaan, mutta kun siellä on pikkumieskin, ja molemmat heiluvat ja potkivat kovasti, niin nukkuminen ei siinä temmellyksessä hyvälläkään tahdolla onnistu.
Viime yö nukuttiin lasten kanssa vierekkäin jo illasta saakka, ja isä nukkui sohvalla. Lotta kun halusi edellisiltana jo kahdeksalta nukkumaan oltuaan koko päivän kovassa kuumeessa, joten annettiin suosiolla valita nukkumapaikkansa. Yö meni suht rauhallisesti, Ronikin ehkä taisi hulinoida vähän normaalia vähemmän, ja lapset nukkuivat yli puoli yhdeksään saakka! Saipa äitikin siinä aamulla nukkua jopa kaksi tuntia putkeen - luksusta! Normaaliyönä kun pitää herätä tunnin välein ja aamuherätys on siinä kuuden - puoli seitsemän aikaan...
