Tänään suunnataan kohti Sappeeta, johon ollaan menossa mummin, tädin, Villen ja serkkutyttöjen kanssa viikonlopuksi mökkeilemään sekä myös laskettelemaan tai hiihtämään. Tavaraa vaan on jo niin paljon mukaan lähteväksi, että ei kyllä yhdetkään omat sukset mahdu autoon mukaan rattaiden, pulkkien ja muiden tavaroiden keskelle! No, saahan niitä vuokrattua...
Sappeessa on luvassa tietysti myös pulkkamäkeä ja muuta ulkoilua. Lämpötilan on luvattu olevan jossain nollan paikkeilla, ja yöllä pakkasen puolella, joten ihan hirveän kuraista ja märkää ei pitäisi olla, vaan toivottavasti saadaan nauttia vielä talven viimeisistä lumista oikein kunnolla!
Eilenkin oltiin muuten pulkkamäessä Piikinmäessä, ja siellä kävikin oikein kunnon pulkkakolari. Lotta oli juuri kiipeämässä mäkeä ylös, kun kaveri laski pulkalla alas, ja törmäsi pulkalla suoraan Lottaa päin. Pikkuneiti lensi oikein kunnon voltin ilmassa laskeutuen kaverin päälle, ja se näytti ihan kamalan hurjalta. Onneksi kumpaakaan pikkuneitiä ei kuitenkaan sattunut pahemmin, ja kotiin päästyä leikit jo jatkuivat iloisesti. Mutta kyllä pelästyttiin ja kunnolla, hui!
Se onkin sitten enää ensi viikko äidillä hoitovapaata, ja sitten alkaa puolentoista kuukauden mittainen jakso töitä isin jäädessä kotiin isäkuukaudelle huhtikuun ajaksi. Alunperin näiden piti olla vähän myöhemmin, mutta oltiinkin epähuomiossa haettu vapaita liian myöhäiseen ajankohtaan (isäkuukausi kun pitää olla pidetty 180 päivän sisällä vanhempainvapaan päättymisestä - luultiin että riittää, että se alkaa tuon ajan sisällä...). No, onneksi saatiin asiat järjestymään, kiitos joustavien työnantajien ja KELA:n tosi ripeän toiminnan!
perjantai 23. maaliskuuta 2012
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Ihana päivä
Tänään on ollut ihan superihana päivä! Ja kuten Suomessa aika usein, hyvällä säällä oli osansa tässäkin asiassa...! Tänään käytiin lasten kanssa pitkästä aikaa ankkapuistossa. Käytiin me siellä kyllä viikonloppunakin, mutta silloin oli kauhean kuraista ja märkää, toisin kuin tänään. Tänään lämpötila oli sopivasti nollan vaiheilla, aurinko paistoi ja puistossa oli kuivaa. Ja niinpä siellä oli oikein mukavaa!
Puistossa oli myös paljon muita aikuisia ja lapsia, ja Lotta bongasi itse itselleen leikkikaverin vähän vanhemmasta tytöstä. Kyllä sitä touhua ja riemua oli ihana katsella! Lotta oli pienempänä ujo ja arka vieraiden ihmisten seurassa, ja aika usein alkuun myös tutumpienkin. Puistossakin jos joku lapsi tuli halimaan tai vaikka ottamaan kädestä kiinni, Lotta jähmettyi ja usein alkoi myös itkeä pelästyessään tällaista yllättävää lähentymistä. Nyt on sitten jo toinen ääni kellossa! Liian rajuista leikeistä pikkuneiti ei vieläkään innostu - useimmiten näin on poikien kanssa - mutta rauhallisemmat leikit ovat kivoja uusien tuttavuuksienkin kanssa. Ja kyllä se Lottakin joskus, tai oikeastaan nykyään aika usein, riehaantuukin. Muun muassa muskarissa on Helmi-tyttö, jonka kanssa Lotta alkaa keksiä omia riekkumisleikkejä, kuten ympäriinsä hyppiminen tai muka-vahingossa-tuolilta-putoaminen. Ja viimeksi kun oltiin Aaronin ja Hilman luona kylässä, niin lapset juoksivat eteistä päästä päähän vauhdin kiihtyessä niin kovaksi, että leikki päättyi lopulta Aaronin törmätessä oven kahvaan.
Roni on aika eriluontoinen kuin siskonsa pienenä, pikkumies ei ujostele eikä arastele vieraitakaan ihmisiä. Paitsi tietysti jos oikein harmittaa tai äiti yhtäkkiä häviää jonnekin. Useimmiten vieraiden ihmisten alkaessa jutella Ronille pikkumies väläyttää kunnon hurmurihymyn. Tänään Ronikin pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla liukumäkeen, ja kiipesi oikein itse sinne rappusia. Ihanaa, että kohta tulee kesä ja päästään oikein kunnolla puistoilemaan!
Puistosta kotiuduttua syötiin lounasta - eilistä itsetehtyä thaikanaa, jota Ronikin sai ensimmäistä kertaa - ja lapset menivät rauhallisissa merkeissä päiväunille. Ja tällä kertaa äitikin suuntasi mukaan. Että teki hyvää! Pitäisi useammin ottaa edes vaikka lyhyet torkut, niin jaksaisi sitten taas! Toisaalta, on myös ihanaa saada hetki omaa aikaa, keittää kahvit ja jos ei ole mitään erityistä, mitä pitäisi tehdä, niin katsoa joku kiva hömppäsarja sohvalla köllötellen ja kahvia hörppien.
Päikkäreiden jälkeen iltapäivä menikin keittiössä touhutessa: äiti laittoi porkkana-bataatti-inkivääri-kookos-keittoa, ja lapset söivät välipalaa Barbapapaa tietokoneelta katsellen, ja sen jälkeen omissa touhuissaan leikkien. Päivällisen jälkkäriksi syötiin vielä lettuja mansikkahillon ja mascarpone-kermavaahdon kera. Ah, kyllä hyvä ruoka sitten on hyvää! Ronin lemppari taisi olla mansikkahillo, jota pikkumies nuoli hyvin hartaasti lautaselta, ja sen loputtua huusi sitten kovaäänisesti "tätätätä" eli lisää. Pieni herkkusuu!
Puistossa oli myös paljon muita aikuisia ja lapsia, ja Lotta bongasi itse itselleen leikkikaverin vähän vanhemmasta tytöstä. Kyllä sitä touhua ja riemua oli ihana katsella! Lotta oli pienempänä ujo ja arka vieraiden ihmisten seurassa, ja aika usein alkuun myös tutumpienkin. Puistossakin jos joku lapsi tuli halimaan tai vaikka ottamaan kädestä kiinni, Lotta jähmettyi ja usein alkoi myös itkeä pelästyessään tällaista yllättävää lähentymistä. Nyt on sitten jo toinen ääni kellossa! Liian rajuista leikeistä pikkuneiti ei vieläkään innostu - useimmiten näin on poikien kanssa - mutta rauhallisemmat leikit ovat kivoja uusien tuttavuuksienkin kanssa. Ja kyllä se Lottakin joskus, tai oikeastaan nykyään aika usein, riehaantuukin. Muun muassa muskarissa on Helmi-tyttö, jonka kanssa Lotta alkaa keksiä omia riekkumisleikkejä, kuten ympäriinsä hyppiminen tai muka-vahingossa-tuolilta-putoaminen. Ja viimeksi kun oltiin Aaronin ja Hilman luona kylässä, niin lapset juoksivat eteistä päästä päähän vauhdin kiihtyessä niin kovaksi, että leikki päättyi lopulta Aaronin törmätessä oven kahvaan.
Roni on aika eriluontoinen kuin siskonsa pienenä, pikkumies ei ujostele eikä arastele vieraitakaan ihmisiä. Paitsi tietysti jos oikein harmittaa tai äiti yhtäkkiä häviää jonnekin. Useimmiten vieraiden ihmisten alkaessa jutella Ronille pikkumies väläyttää kunnon hurmurihymyn. Tänään Ronikin pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla liukumäkeen, ja kiipesi oikein itse sinne rappusia. Ihanaa, että kohta tulee kesä ja päästään oikein kunnolla puistoilemaan!
Puistosta kotiuduttua syötiin lounasta - eilistä itsetehtyä thaikanaa, jota Ronikin sai ensimmäistä kertaa - ja lapset menivät rauhallisissa merkeissä päiväunille. Ja tällä kertaa äitikin suuntasi mukaan. Että teki hyvää! Pitäisi useammin ottaa edes vaikka lyhyet torkut, niin jaksaisi sitten taas! Toisaalta, on myös ihanaa saada hetki omaa aikaa, keittää kahvit ja jos ei ole mitään erityistä, mitä pitäisi tehdä, niin katsoa joku kiva hömppäsarja sohvalla köllötellen ja kahvia hörppien.
Päikkäreiden jälkeen iltapäivä menikin keittiössä touhutessa: äiti laittoi porkkana-bataatti-inkivääri-kookos-keittoa, ja lapset söivät välipalaa Barbapapaa tietokoneelta katsellen, ja sen jälkeen omissa touhuissaan leikkien. Päivällisen jälkkäriksi syötiin vielä lettuja mansikkahillon ja mascarpone-kermavaahdon kera. Ah, kyllä hyvä ruoka sitten on hyvää! Ronin lemppari taisi olla mansikkahillo, jota pikkumies nuoli hyvin hartaasti lautaselta, ja sen loputtua huusi sitten kovaäänisesti "tätätätä" eli lisää. Pieni herkkusuu!
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Synttärijuhlahumua
Viikonloppuna juhlittiin lasten synttäreitä suvun ja kavereiden kesken. Ronillahan oli 1-vuotissyntymäpäivä jo pari viikkoa sitten, mutta Lotan 3-vuotissyntymäpäivä osui sopivasti lauantaille, jolloin juhliakin vietettiin. Lauantaina meillä olikin koolla iso porukka, kaikki sukulaiset isoisovanhemmista lähtien sekä Lotan kummit. Vähän meinasi olla ahdasta, mutta joten kuten mahduttiin kahveja juomaan ja kakkua syömään. Jospa parin vuoden päästä sitten olisi vaikka vähän enemmän tilaa...
Sunnuntaina mahduttiin jo paljon paremmin, kun synttärikahveille - tai pitäisikö sanoa synttärimehuille - saapui muutamia Lotan kavereita. Samalla tuli joukko Ronin kavereitakin, näillä Lotan kavereilla kun on Ronin kanssa suurin piirtein samanikäisiä pikkusisaruksia. Kätevästi saadaan pidettyä vielä pitkään yhteiset kemut!
Tänään käytiin kyläilemässä Ronin kaverilla, jonka äiti on minun vanha työkaverini, ja katsastamassa heidän uusi kotinsa. Ja voi että se oli ihana! Ja ihanalla paikalla! Ja ihana piha! Ja ihanaa, ihanaa! Ei yhtään helpota tämän äidin omatalokuumetta... Ronin lemppari talossa oli talon emännän ihana vaatehuone, joka oli myös minun ihastus, ja sieltä se pikkumies kävi heti kiskomassa uikkareita laatikosta...
Huomenna lapset ovatkin koko päivän mummun hoidossa, kun minä menen lautakunnan koulutukseen. Ja toinen kokonainen päivä mummun ja papan kanssa on luvassa vielä torstainakin. Se onkin hyvää harjoitusta lapsille - vaikka ovat he tosin ennenkin kokonaisia päiviä ja öitäkin hoidossa olleet - koska minun on tarkoitus mennä pääsiäisen jälkeen kuudeksi viikoksi töihin, ja lapset jäävät ensin viikoksi mummun ja papan hoitoon, jonka jälkeen isi pitää kuusi viikkoa isäkuukautta lapsia hoitaen. Hui, sehän on muuten ihan kohta...! Minä jatkan sitten kyllä vielä syksyyn asti hoitovapaalla, ja elo-syyskuussa sitten aloitan työt ihan kokonaan. Kiva kuitenkin tässä välissä vaihtaa arki pyörimään toisinpäin, äiti töihin ja isi kotiin.
Sunnuntaina mahduttiin jo paljon paremmin, kun synttärikahveille - tai pitäisikö sanoa synttärimehuille - saapui muutamia Lotan kavereita. Samalla tuli joukko Ronin kavereitakin, näillä Lotan kavereilla kun on Ronin kanssa suurin piirtein samanikäisiä pikkusisaruksia. Kätevästi saadaan pidettyä vielä pitkään yhteiset kemut!
Tänään käytiin kyläilemässä Ronin kaverilla, jonka äiti on minun vanha työkaverini, ja katsastamassa heidän uusi kotinsa. Ja voi että se oli ihana! Ja ihanalla paikalla! Ja ihana piha! Ja ihanaa, ihanaa! Ei yhtään helpota tämän äidin omatalokuumetta... Ronin lemppari talossa oli talon emännän ihana vaatehuone, joka oli myös minun ihastus, ja sieltä se pikkumies kävi heti kiskomassa uikkareita laatikosta...
Huomenna lapset ovatkin koko päivän mummun hoidossa, kun minä menen lautakunnan koulutukseen. Ja toinen kokonainen päivä mummun ja papan kanssa on luvassa vielä torstainakin. Se onkin hyvää harjoitusta lapsille - vaikka ovat he tosin ennenkin kokonaisia päiviä ja öitäkin hoidossa olleet - koska minun on tarkoitus mennä pääsiäisen jälkeen kuudeksi viikoksi töihin, ja lapset jäävät ensin viikoksi mummun ja papan hoitoon, jonka jälkeen isi pitää kuusi viikkoa isäkuukautta lapsia hoitaen. Hui, sehän on muuten ihan kohta...! Minä jatkan sitten kyllä vielä syksyyn asti hoitovapaalla, ja elo-syyskuussa sitten aloitan työt ihan kokonaan. Kiva kuitenkin tässä välissä vaihtaa arki pyörimään toisinpäin, äiti töihin ja isi kotiin.
torstai 1. maaliskuuta 2012
Roni kävelee ja muita puuhia
Ronilla on muutaman päivän ajan ollut käynnissä kunnon kävelytreenit ja nyt pikkumies kävelee jo pitkät pätkät ihan itsekseen! Ennätys taitaa olla ruokapöydän luota lastenhuoneeseen, ja tänään Hoplopissa Roni tepasteli ympäriinsä polleana uutta taitoaan esitellen.
Tänään käytiin siis Hoplopissa, jonne joulupukki toi meille lahjakortteja. Ja joita ei sitten kuitenkaan muistettu ottaa mukaan. No, eiköhän ne käyettyä tule - siitä ei ole epäilystäkään! Mukana matkassa meillä oli Lotan vauva-aikaisesta mammaryhmästä toinen äiti Lotan ikäisen pojan ja Ronin ikäisen tytön kera. Lotta tosin ilmoitti, että hän ei sitten leiki poikien kanssa, ja niinpä se neiti löysikin sieltä itselleen tyttö-seuraa! Vaikka taisivat ne tämän mukana olleen poika-kaverin kanssakin kyllä yhdessä touhuta.
Hauska juttu on se, että tuosta mammaryhmästä meitä on kolmen äidin ja kuuden lapsen porukka, ja meille kaikille syntyi nämä "pikkukakkoset" viime keväänä. Kiva on ollut treffailla porukalla nämä muutamat vuodet! Ja kätevästi kävi muuten lasten vaatettaminen tällä toisella kierroksella, kun vaihdettiin tuon aiemmin mainitun äidin kanssa näiden isompien lasten vaatteet päikseen. Me saatiin poikien vaatteita, ja saatiin antaa Lotan vanhat vaatteet heidän tyttövauvalleen. Kierrätys kunniaan!
Lotalla on muuten sellainen vaihe menossa, että monet asiat ja tavarat on tyttöjen tai poikien. Milloin mikäkin lelu tai muu tavara on tyttöjen, eikä niillä saa pikkuveli leikkiä. Ehkä tämä jaottelu toimiikin yleisperusteluna sille, miksi Roni ei saisi ottaa jotain Lotan lelua, ja jos Lotalla olisikin pikkusisko, niin ehkä asia menisi sitten jollain muulla tavalla... Lapsen logiikka taitaakin toimia juuri niin, että asiat menevät sopivasti oman tahdon mukaan... Kauhean kätevää!
Tänään käytiin siis Hoplopissa, jonne joulupukki toi meille lahjakortteja. Ja joita ei sitten kuitenkaan muistettu ottaa mukaan. No, eiköhän ne käyettyä tule - siitä ei ole epäilystäkään! Mukana matkassa meillä oli Lotan vauva-aikaisesta mammaryhmästä toinen äiti Lotan ikäisen pojan ja Ronin ikäisen tytön kera. Lotta tosin ilmoitti, että hän ei sitten leiki poikien kanssa, ja niinpä se neiti löysikin sieltä itselleen tyttö-seuraa! Vaikka taisivat ne tämän mukana olleen poika-kaverin kanssakin kyllä yhdessä touhuta.
Hauska juttu on se, että tuosta mammaryhmästä meitä on kolmen äidin ja kuuden lapsen porukka, ja meille kaikille syntyi nämä "pikkukakkoset" viime keväänä. Kiva on ollut treffailla porukalla nämä muutamat vuodet! Ja kätevästi kävi muuten lasten vaatettaminen tällä toisella kierroksella, kun vaihdettiin tuon aiemmin mainitun äidin kanssa näiden isompien lasten vaatteet päikseen. Me saatiin poikien vaatteita, ja saatiin antaa Lotan vanhat vaatteet heidän tyttövauvalleen. Kierrätys kunniaan!
Lotalla on muuten sellainen vaihe menossa, että monet asiat ja tavarat on tyttöjen tai poikien. Milloin mikäkin lelu tai muu tavara on tyttöjen, eikä niillä saa pikkuveli leikkiä. Ehkä tämä jaottelu toimiikin yleisperusteluna sille, miksi Roni ei saisi ottaa jotain Lotan lelua, ja jos Lotalla olisikin pikkusisko, niin ehkä asia menisi sitten jollain muulla tavalla... Lapsen logiikka taitaakin toimia juuri niin, että asiat menevät sopivasti oman tahdon mukaan... Kauhean kätevää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)