Tänään oli Lotalla syksyn eka muskarikerta, jonne päästiin näin ekan kerran kunniaksi ihan tyttöjen kesken, kun Roni jäi mummun hoitoon kotiin. Meillä onkin sitten luvassa muskaria koko syksyn ja kevään, aina keskiviikkoiltapäivisin. Pientä haastetta touhuun asettaa se, että muskari on juuri päikkäriaikaan eli meillä on vähän aikataulutettavaa siinä aamupäivässä, jotta saadaan ajoissa lounas syötyä ja lapset unille, jotta ehtivät nukkua ennen muskaria. Joskus tehdään varmaan niinkin, että lähdetään rattailla päiväunikävelylle ennen muskaria, etenkin jos aamupäivästä on jotain muuta ohjelmaa tiedossa.
Lottahan kävi muskarissa viime syksynä sellaisen lyhyemmän pätkän, kerran viikossa kahdeksan viikon ajan. Keväällä meillä ei harrastettukaan kuin vauvan odotusta ja vastasyntyneen vauvan ihmettelyä, mutta nyt sitten taas syksyn tullen aloitetaan harrastukset. Lotan muskarin lisäksi meillä on Ronilla vauvauinti sunnuntaisin, jolloin myös Lotta pääsee uimalaan polskuttelemaan - eli molemmat harrastukset ovat tavallaan molemmille.
Ja sitten siihen ekaan muskarikertaan: Lotta tykkäsi kovasti, kuten viime syksynäkin! Ja Lotan kanssa oli aivan ihana olla siellä, kun neiti oli niin innokas ja reipas, ja touhusi ja lauloi kovasti mukana, vaikka oli ihan uusia laulujakin! Ryhmä on yhdistetty 1- ja 2-vuotiaiden ryhmä, ja pienin muskarilainen oli vasta 8 kk vanha. Sujuvasti se Ronikin sitten menee siellä mukana! Lotta tosin oli muskarin jälkeen sitä mieltä, että Ronia voi siellä vähän pelottaa. Mistähän lie näin päätellyt...? Ai niin, niistä pienemmistä muskarilaisista tietysti, kun muutamaa siellä vähän harmitti ja pitivät kovasti äitejään kaulasta kiinni. Jännä olikin seurata niitä vähän pienempiä, jotka olivat ihan kuin Lotta viime syksyn ekoilla kerroilla, jolloin piti pitää kovasti äidistä kiinni ja välillä alkoi vähän harmittaakin. Näin se vaan neitipieni kasvaa!
Huomenna meillä onkin taas jännä päivä, kun lähdetään Lotan kanssa päiväksi Satu-tädin seuraksi Helsinkiin. Roni ei tällä kertaa pääse mukaan, vaan jää mummun ja papan hoitoon. Mitään ihmeempää ohjelmaa meillä ei ole suunnitteilla - eiköhän junamatkailussa, ravintolassa syömisessä ja rattailla kärräilyssä ole ihan riittävästi tekemistä! Lotan mielestä erityisen kivaa näin etukäteen on se, että pääsee mustilla rattailla eli niillä meidän vähän ketterämmillä matkarattailla. Ja se, että junassa voi leikkiä ja että siellä voi syödä eväitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti