Ei tarvinnut äidin olla kuin yksi vuorokausi pois kotoa, niin johan alkoi tapahtua - Lotalle tuli nimittäin ensimmäinen hammas lauantaina!
Äiti oli viikonloppuna juhlimassa Mallan polttareita, ja Lotta oli ensimmäistä kertaa isän kanssa kaksin kotona lauantaiaamusta sunnuntaiaamuun (joo, äidillekin oli siis eka kerta pois kotoa yön yli). Ja tietysti juuri sillä aikaa se eka hammas sitten tuli esiin! Hampaanalku sijaitsee alhaalla edessä, ja vaikka on vasta niin pieni, että juuri ja juuri näkyy, niin kyllä silläkin saa kipeästi purtua äidin ja isän sormiin! Ja myös lusikkaa pitää syömisen yhteydessä joka kerta puraista ja kovaa! Lotta sai tänään sitten heti testata hammastaan oikeaan ruokaan ja ensimmäistä kertaa natustella (eli siis lähinnä imeskellä) raakaa porkkananpalaa. Ja hyvää oli!
Isällä ja Lotalla meni kaikki oikein hienosti, ihan ilman mitään ohjelappuja tai ohjeistuspuhelinsoittoja. Ja äitikin pärjäsi hyvin, vaikka illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä piti kyllä kännykästä tutkailla Lotan kuvia... Ja kyllähän niitä tuli päivälläkin muutamaan otteeseen katseltua, ja pitihän niitä tietysti myös kaikille kiinnostuneillekin esitellä!
sunnuntai 23. elokuuta 2009
torstai 20. elokuuta 2009
Vauvakinossa
Tänään käytiin Lotan kanssa elokuvissa (vauvakinossa, joka on siis vauvaystävällinen näytös) Helsingissä - ja oli tosi kivaa! Mukana olivat myös Karin ja Aaron, sekä Aaronin serkkutyttö äitinsä kera. Päivä vähän jännitti äitiä etukäteen, kun oli luvassa se Lotan ensimmäinen junamatkakin. Mitenhän se kaikki kulkeminen ja monta uutta juttua oikein sujuisi? No, hienosti meni!
Junamatkat meni tosi kätevästi, osan ajasta Lotta nukkui vaunuissa, ja osan ajasta tyytyväisenä ihmetteli kanssamatkustajia ja ohi vilistäviä maisemia. Käytiin me lastenvaunussa lukemassa Myyrä-kirjaakin, ja suureksi harmiksi unohdettiin ihana äitiyspakkauksessa tullut helistin sinne... Maitopullokin lämpesi helposti IC-junan wc:ssä sijaitsevassa pullonlämmittimessä. Kyllä se VR on lapsiystävällinen (harvoin tuleekin sitä puulaakia kehuttua...)! Niin, ja Lotta sai ihan oman matkalipunkin, jossa oli Myyrän kuva - ja joka teipattiin kotona kiinni vauvakirjaan!
Elokuvissa Lotta ensin nukkui, sitten söi ja ihmetteli elokuvaa sekä muita ihmisiä. Vähän tietysti ennen ruokaa kiukutti, kun äiti ei ollut ihan riittävän nopea. Ja unen tulokin vaati vähän hyssyttelyjä toisella kerralla, mutta sitten taas jatkettiin elokuvan katselua kaikessa rauhassa kera popkornien ja namien. Lottakin olisi kovasti halunnut maistaa poppareita, kun kurotteli kovasti kohti rasian reunaa ja alkoi maiskutella! Kyllähän osa elokuvasta meni ihan sujuvasti ohi, mutta kokemus oli hauska joka tapauksessa, ja kyllä sitä ihan elokuvissa käynniksi voi sanoa!
Leffan jälkeen kärräiltiin vielä lounaalle, joka sekin sujui oikein mallikkaasti. Jos Lotta ihan pienenä vauvana ei oikein tykännyt ravintoloista, niin nyt on toinen ääni kellossa! Ennen kotimatkaa tehtiin vielä visiitti korukauppaan, jossa käytiin tutkailemassa äidille sormuksia. Nyt kun se äiti vain osaisi päättää, minkälaisen rinkulan sitä haluaisi...
Kaiken kaikkiaan oli siis aivan ihana päivä, ja kaiken muun hyvän lisäksi aurinkokin paistoi! Tämä reissu otetaan kyllä uusiksi ja pian!
Junamatkat meni tosi kätevästi, osan ajasta Lotta nukkui vaunuissa, ja osan ajasta tyytyväisenä ihmetteli kanssamatkustajia ja ohi vilistäviä maisemia. Käytiin me lastenvaunussa lukemassa Myyrä-kirjaakin, ja suureksi harmiksi unohdettiin ihana äitiyspakkauksessa tullut helistin sinne... Maitopullokin lämpesi helposti IC-junan wc:ssä sijaitsevassa pullonlämmittimessä. Kyllä se VR on lapsiystävällinen (harvoin tuleekin sitä puulaakia kehuttua...)! Niin, ja Lotta sai ihan oman matkalipunkin, jossa oli Myyrän kuva - ja joka teipattiin kotona kiinni vauvakirjaan!
Elokuvissa Lotta ensin nukkui, sitten söi ja ihmetteli elokuvaa sekä muita ihmisiä. Vähän tietysti ennen ruokaa kiukutti, kun äiti ei ollut ihan riittävän nopea. Ja unen tulokin vaati vähän hyssyttelyjä toisella kerralla, mutta sitten taas jatkettiin elokuvan katselua kaikessa rauhassa kera popkornien ja namien. Lottakin olisi kovasti halunnut maistaa poppareita, kun kurotteli kovasti kohti rasian reunaa ja alkoi maiskutella! Kyllähän osa elokuvasta meni ihan sujuvasti ohi, mutta kokemus oli hauska joka tapauksessa, ja kyllä sitä ihan elokuvissa käynniksi voi sanoa!
Leffan jälkeen kärräiltiin vielä lounaalle, joka sekin sujui oikein mallikkaasti. Jos Lotta ihan pienenä vauvana ei oikein tykännyt ravintoloista, niin nyt on toinen ääni kellossa! Ennen kotimatkaa tehtiin vielä visiitti korukauppaan, jossa käytiin tutkailemassa äidille sormuksia. Nyt kun se äiti vain osaisi päättää, minkälaisen rinkulan sitä haluaisi...
Kaiken kaikkiaan oli siis aivan ihana päivä, ja kaiken muun hyvän lisäksi aurinkokin paistoi! Tämä reissu otetaan kyllä uusiksi ja pian!
keskiviikko 19. elokuuta 2009
maanantai 17. elokuuta 2009
Ympäri mennään...
No nyt se on sitten tapahtunut: Lotta kääntyi tänään selältä vatsalleen! Neiti yritti kurotella äidin heiluttamaa lelua, ja hups - ympäri mentiin! Siitä se sitten lähtee: kohta Lotta sitten jo ryömii, kävelee, menee kouluun, saa ajokortin, muuttaa pois kotoa... niisk!
lauantai 15. elokuuta 2009
Vielä yksi uusi Lotan juttu
Tällä viikolla - vai olikohan se jo edellisellä? - Lotta on oppinut vielä yhden uuden jutun: varpaiden koskettelu! Eli omat varpaat ovat löytyneet, ja ne vasta mielenkiintoiset onkin!
Lotan ruokalistalle on muuten ilmestynyt paljon uusia juttuja (mm. naudanlihaa, kaurapuuroa ja kukkakaalia), ja niitä tuleekin nykyään sitä tahtia, että jos niitä tänne listaisi, niin ei paljon muuta ehtisi (no ok, on ehkä vähän liiotellusti sanottu!). Eli kaikkea mahdollista syödään soseiden muodossa, ja hyvällä ruokahalulla!
Lotan ruokalistalle on muuten ilmestynyt paljon uusia juttuja (mm. naudanlihaa, kaurapuuroa ja kukkakaalia), ja niitä tuleekin nykyään sitä tahtia, että jos niitä tänne listaisi, niin ei paljon muuta ehtisi (no ok, on ehkä vähän liiotellusti sanottu!). Eli kaikkea mahdollista syödään soseiden muodossa, ja hyvällä ruokahalulla!
perjantai 14. elokuuta 2009
Patapum!
Patapum on meidän kantorepun merkki (kiitokset Lotan kaimalle!), mutta siitä tuli niin hauska otsikko, että oli pakko laittaa se tuonne...! Kantoreppu on siis otettu käyttöön tällä viikolla ja joka päivä on sitä vähän testailtu. On käyty pienellä kävelylenkillä kotikorttelin ympäri, kävellen mummolla (vaunut oli kyllä varmuuden vuoksi mukana) ja tänään ihan kaupungilla asti ostoksilla. Lotta viihtyy repussa oikein hyvin, ainoastaan muutaman kerran on alkanut harmittaa, kun on reppua viritelty. Ensimmäisellä kokeilukerralla testattiin samalla myös imurointia, ja neiti jopa nukahti siihen kesken imuroinnin! Kyllähän se reppu on aika pop, kun sieltähän näkee paljon paremmin maailmaa kuin vaunukopasta...!
Kantoliinaakin on testattu jälleen kerran, mutta se vaan jotenkin on niin hankala, kun ei ole rutiinia siihen, eikä jaksa opetella... No, ehkä joku päivä vielä...
Tällä viikolla on jatkettu myös kääntymisharjoituksia. Hoitopöydällä Lotta yrittää kääntyä, kun katselee pään takana olevaa ankan kuvaa. Samoin muita pään takana olevia tavaroita kurkottaessaan neiti kääntyy kyljelleen, kun köllöttelee selällään. Siitä se lähtee!
Kantoliinaakin on testattu jälleen kerran, mutta se vaan jotenkin on niin hankala, kun ei ole rutiinia siihen, eikä jaksa opetella... No, ehkä joku päivä vielä...
Tällä viikolla on jatkettu myös kääntymisharjoituksia. Hoitopöydällä Lotta yrittää kääntyä, kun katselee pään takana olevaa ankan kuvaa. Samoin muita pään takana olevia tavaroita kurkottaessaan neiti kääntyy kyljelleen, kun köllöttelee selällään. Siitä se lähtee!
maanantai 10. elokuuta 2009
Vauhtiviikonloppu
Meillä olikin viikonloppuna ohjelmaa niin paljon, ettei ole tainnut olla edes koko kesänä! No niinhän se menee, kaikki kivat jutut on aina samaan aikaan...!
Lauantaina oltiin Lopella mökillä "kalakisailemassa" Lotan isän sukulaisten kanssa. Siellä riittikin vilskettä, kun paikalla oli Lotan pikkuserkkujen lisäksi tietysti myös Lotan serkkutytöt. Äitikin sai juoda kahvit kaikessa rauhassa (ja isä olla ongella), kun Lotta nukkui vaunuissa serkkutytön niitä työnnellessä. Lotan serkkutytöt haluavat aina innoissaan hoitaa Lottaa ja ottaa syliin. Lotta vaan alkaa olla jo niin iso ja itsekin touhua täynnä, ettei malta kovin pitkään serkkujensa sylissä paikallaan köllötellä!
Lotta oli toinen niistä kahdesta pienestä tytöstä, jotka eivät vielä ongelle muiden pikkuserkkujen kanssa päässeet. Onneksi pihalla riitti paljon ihmeteltävää!
Sunnuntaina juhlistettiin Lotan leikkikaverin Aaronin (tai Lotta ei kyllä vielä osaa Aaronin kanssa leikkiä, vaikka Aaron yrittääkin kovasti Lottaan tutustua) 1-vuotissynttäreitä. Juhlissa tavattiin myös toinen Lotan kanssa melkein samanikäinen pieni tyttönen, ja siinä oli neideillä ihmettelemistä, kun toisiinsa tuijottelivat. Lotta tosin vaan istua rötkötti isänsä sylissä hievahtamatta, vaikka toinen pieni yritti kovasti kosketella ja heilutella. Ja kyllä Aaron oli saanut hienon Pingu-synttärikakun! Pitäisiköhän sitä itsekin alkaa jo harjoitella täytekakun tekemistä - ne kun eivät ole mikään tämän äidin bravuuri!
Lauantaina oltiin Lopella mökillä "kalakisailemassa" Lotan isän sukulaisten kanssa. Siellä riittikin vilskettä, kun paikalla oli Lotan pikkuserkkujen lisäksi tietysti myös Lotan serkkutytöt. Äitikin sai juoda kahvit kaikessa rauhassa (ja isä olla ongella), kun Lotta nukkui vaunuissa serkkutytön niitä työnnellessä. Lotan serkkutytöt haluavat aina innoissaan hoitaa Lottaa ja ottaa syliin. Lotta vaan alkaa olla jo niin iso ja itsekin touhua täynnä, ettei malta kovin pitkään serkkujensa sylissä paikallaan köllötellä!
Lotta oli toinen niistä kahdesta pienestä tytöstä, jotka eivät vielä ongelle muiden pikkuserkkujen kanssa päässeet. Onneksi pihalla riitti paljon ihmeteltävää!
Sunnuntaina juhlistettiin Lotan leikkikaverin Aaronin (tai Lotta ei kyllä vielä osaa Aaronin kanssa leikkiä, vaikka Aaron yrittääkin kovasti Lottaan tutustua) 1-vuotissynttäreitä. Juhlissa tavattiin myös toinen Lotan kanssa melkein samanikäinen pieni tyttönen, ja siinä oli neideillä ihmettelemistä, kun toisiinsa tuijottelivat. Lotta tosin vaan istua rötkötti isänsä sylissä hievahtamatta, vaikka toinen pieni yritti kovasti kosketella ja heilutella. Ja kyllä Aaron oli saanut hienon Pingu-synttärikakun! Pitäisiköhän sitä itsekin alkaa jo harjoitella täytekakun tekemistä - ne kun eivät ole mikään tämän äidin bravuuri!
Synttäreiltä suunnattiin jälleen Lopelle (meillä olikin oikein Loppi-viikonloppu!). Ensin käytiin Lotan isän tädillä, jonka jälkeen matka jatkui vielä Räyskälään, jossa Lotan Satu-täti oli lomailemassa miehensä kanssa. Lottakin pääsi isän purjelentoa katselemaan, mutta taisi olla aika tylsää puuhaa neidin mielestä, sillä uni vei voiton jo alkumetreillä!
torstai 6. elokuuta 2009
Kääntyminen ja jutteluja
Eilen Lotta kääntyi ensimmäisen kerran selältä kyljelleen! Tai no, onhan se neiti mennyt ympäri silloin ihan pienenä vauvana, mutta ne taisi olla enemmänkin tasapainovahinkoja, kuin oikeita kääntymisiä...
Lotta on alkanut jutella ihan uudella tavalla tai oikeastaan uudenlaisella äänellä. Aikaisemmin Lotta jutteli melko matalalla äänellä ja monesti vähän kuin huudellen eli aika kovaankin ääneen. No, nyt pari päivää on mennyt niin, että Lotta juttelee sellaisella hiljaisella ja paljon korkeammalla äänellä. Onkohan se neitipieni kuunnellut, että naiset puhuvat korkeammalla äänellä kuin miehet, ja oppinut perässä puhumaan itsekin "tyttömäisemmin"...?
Ja hei, löytyisiköhän siihen harmitus-kiukustus-väsymys-jokuhätänä-itkuunkin joku tuollainen äänenvaimennus...? No, oli miten oli, on se pieni vaan niin ihana oma murunen, ja nauru on sitä ihanampaa, mitä enemmän ääntä lähtee!
Lotta on alkanut jutella ihan uudella tavalla tai oikeastaan uudenlaisella äänellä. Aikaisemmin Lotta jutteli melko matalalla äänellä ja monesti vähän kuin huudellen eli aika kovaankin ääneen. No, nyt pari päivää on mennyt niin, että Lotta juttelee sellaisella hiljaisella ja paljon korkeammalla äänellä. Onkohan se neitipieni kuunnellut, että naiset puhuvat korkeammalla äänellä kuin miehet, ja oppinut perässä puhumaan itsekin "tyttömäisemmin"...?
Ja hei, löytyisiköhän siihen harmitus-kiukustus-väsymys-jokuhätänä-itkuunkin joku tuollainen äänenvaimennus...? No, oli miten oli, on se pieni vaan niin ihana oma murunen, ja nauru on sitä ihanampaa, mitä enemmän ääntä lähtee!
tiistai 4. elokuuta 2009
Lihaa!
Tai oikeastaan kanaa se Lotan eka liha-ateria oli! Mutta täällä lasketaankin kaikki eläimet lihaksi... Eli tänään maisteltiin vähän tiukempaa evästä kana-kasvissoseen muodossa. Ihan ok se maistui, mutta haisi ainakin äidin mielestä ihan kissanruoalle!
Lotalla on päivärytmi nyt vähän pysyvämmin muuttunut niin, että neitipieni jaksaa olla hereillä jo pari-kolme tuntia ja nukkuu silloin tällöin myös vähän pidemmät päikkärit eli parikin tuntia. Illalla mennään nukkumaan noin yhdeksän aikoihin, ja aamuvellille noustaan tällä hetkellä viiden ja seitsemän välillä. Sitten mennään vielä takaisin nukkumaan, nykyään tosin vähän huonommalla menestyksellä eli hereillä kukutaan välillä pidemmänkin aikaa. Päivä meillä alkaa sitten siinä yhdeksän jälkeen. Yöllä Lotta on nyt alkanut heräillä enemmän, mutta eiköhän se uni taas maistu paremmin, kun uusi rytmikin vakiintuu. Päivän aikana nukutaan tällä hetkellä neljät päikkärit, syödään soseita lounas- ja päivällisaikoihin, ja maitoa välipalaksi. Ja sitten taas iltavelliä ja unten maille! Sellainen on se Lotan päivä!
Lotalla on päivärytmi nyt vähän pysyvämmin muuttunut niin, että neitipieni jaksaa olla hereillä jo pari-kolme tuntia ja nukkuu silloin tällöin myös vähän pidemmät päikkärit eli parikin tuntia. Illalla mennään nukkumaan noin yhdeksän aikoihin, ja aamuvellille noustaan tällä hetkellä viiden ja seitsemän välillä. Sitten mennään vielä takaisin nukkumaan, nykyään tosin vähän huonommalla menestyksellä eli hereillä kukutaan välillä pidemmänkin aikaa. Päivä meillä alkaa sitten siinä yhdeksän jälkeen. Yöllä Lotta on nyt alkanut heräillä enemmän, mutta eiköhän se uni taas maistu paremmin, kun uusi rytmikin vakiintuu. Päivän aikana nukutaan tällä hetkellä neljät päikkärit, syödään soseita lounas- ja päivällisaikoihin, ja maitoa välipalaksi. Ja sitten taas iltavelliä ja unten maille! Sellainen on se Lotan päivä!
maanantai 3. elokuuta 2009
Hampaita odotellessa
Miten se hammasasia nyt näin yhtäkkiä tulikin eteen? Heti kun neuvolassa siitä mainitsivat, niin sitten vasta itsekin huomattiin ja samantien alkoi kaikki "oireetkin". Lotta kalvaa kaikkia lelujaan koko ajan, ja kirjan sivutkin yrittää laittaa suuhun. Suuhun ne lelut kyllä meni ennenkin, mutta nyt paljon useammin. Ja ikenetkin on ihan muuttuneet, niissä on jo selvästi paikat hampaille! Tuntuu myös, että neiti olisi vähän kiukkuisempi ollut viime päivinä, mutta johtuuko se sitten hampaista vai jostain muusta, kuka tietää...
Pitkän aikaa meni, ettei Lotta viihtynyt vauva-asennossa sylissä maaten, eikä tarvinnut syliin nukutella. Viime päivinä nämäkin on taas palanneet takaisin kuvioihin, kun Lotta pienen kiukun jälkeen rauhoittuu syliin, ja jää siihen joko silmät auki köllöttelemään tai käy kokonaan nukkumaan. Olisiko tälläkin jotain tekemistä tuon hammasasian kanssa? No, ehkä kaikelle ei aina tarvitse olla jotain syytä, ehkä se pieni ihan vaan sylittelemisen ilosta haluaa sylitellä!
Lotalla on jo kaapissa uusi uikkari odottelemassa, ja tänään ilmoittauduttiin vauvauintiin! Sitä tässä mielenkiinnolla odotellessa...!
Pitkän aikaa meni, ettei Lotta viihtynyt vauva-asennossa sylissä maaten, eikä tarvinnut syliin nukutella. Viime päivinä nämäkin on taas palanneet takaisin kuvioihin, kun Lotta pienen kiukun jälkeen rauhoittuu syliin, ja jää siihen joko silmät auki köllöttelemään tai käy kokonaan nukkumaan. Olisiko tälläkin jotain tekemistä tuon hammasasian kanssa? No, ehkä kaikelle ei aina tarvitse olla jotain syytä, ehkä se pieni ihan vaan sylittelemisen ilosta haluaa sylitellä!
Lotalla on jo kaapissa uusi uikkari odottelemassa, ja tänään ilmoittauduttiin vauvauintiin! Sitä tässä mielenkiinnolla odotellessa...!
keskiviikko 29. heinäkuuta 2009
5 kk neuvolakuulumisia
Tänään oli Lotan 5 kk neuvola. Eipä siitä edellisestä kerrasta ehtinyt kulua kuin pari viikkoa, kun oli se edellinen aika vähän myöhässä ja tämänkertainen ajoissa. Strategiset mitat on nyt noin 66 cm ja 8,2 kg eli aikas iso on tuo meidän neiti jo!
Neuvolantäti tunnusteli myös Lotan ikeniä, ja arveli, että kohta tulee hampaita, kun ovat sen verran turvoksissa ne ikenet. Neuvona saatiin myös, että voitaisiin alkaa syödä jo lihaa ja viljatuotteita, kun on niitä muita soseita jo hyvällä menestyksellä tovin verran syöty, ja on neidillä sitä kokoakin jo hyvän verran. Huomenna sitten lihat kehiin!
Tänään Lottaa taas rokotettiin, ja kuten viime kerrallakin, huutohan siitä irtosi. Valmiiksi neiti oli jo vähän känkkäinen, kun alkoi olla nälkä, ja sitten vielä laitetaan piikkiä jalkaan - voi pientä! Mutta onneksi lopuksi sitten jo nauratti, ja irtosi vielä neuvolatädillekin kunnon hymyt :)
Aikaisemmin noista rokotteista ei ole tullut mitään oireita, edelliskerran jälkeen loppui ne suurimmat koliikkihuudotkin siihen rokotteen antoon (taisi kuitenkin olla ihan sattumaa!). No, tällä kertaa taitaa sitten olla toinen juttu, sillä Lotta on ollut aika kiukkuinen koko iltapäivän ja illan, eikä ole oikein kunnolla ruokakaan maistunut. Annettiin ennen nukkumaanmenoa ensimmäistä kertaa kipulääkettä, että vähän helpottaisi. Ja taisi auttaa, kun nukahti samantien. Tai sitten oli vaan jo niin väsynyt huutamiseen...
Neuvolantäti tunnusteli myös Lotan ikeniä, ja arveli, että kohta tulee hampaita, kun ovat sen verran turvoksissa ne ikenet. Neuvona saatiin myös, että voitaisiin alkaa syödä jo lihaa ja viljatuotteita, kun on niitä muita soseita jo hyvällä menestyksellä tovin verran syöty, ja on neidillä sitä kokoakin jo hyvän verran. Huomenna sitten lihat kehiin!
Tänään Lottaa taas rokotettiin, ja kuten viime kerrallakin, huutohan siitä irtosi. Valmiiksi neiti oli jo vähän känkkäinen, kun alkoi olla nälkä, ja sitten vielä laitetaan piikkiä jalkaan - voi pientä! Mutta onneksi lopuksi sitten jo nauratti, ja irtosi vielä neuvolatädillekin kunnon hymyt :)
Aikaisemmin noista rokotteista ei ole tullut mitään oireita, edelliskerran jälkeen loppui ne suurimmat koliikkihuudotkin siihen rokotteen antoon (taisi kuitenkin olla ihan sattumaa!). No, tällä kertaa taitaa sitten olla toinen juttu, sillä Lotta on ollut aika kiukkuinen koko iltapäivän ja illan, eikä ole oikein kunnolla ruokakaan maistunut. Annettiin ennen nukkumaanmenoa ensimmäistä kertaa kipulääkettä, että vähän helpottaisi. Ja taisi auttaa, kun nukahti samantien. Tai sitten oli vaan jo niin väsynyt huutamiseen...
Tässä pari kuvaa viime päiviltä:
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Maanantaipäivää
Tänään käytiin Lotan ja mummun kanssa kävelyllä oikein kahteen otteeseen, mutta siinä välissä kyllä syötiin vähän lounastakin ja juotiin kahvit mummulla ja papalla. Lotalle löytyi oikein hyvä istumapaikka pappansa sylistä, siitä mahan päältä, ja siinä se neitipieni viihtyi hyvin!
Tänään kävi lastenruokavahinko kaupassa, kun pudotin porkkanasosepurkin hyllystä lattialle. No, sirpaleitahan siitä tuli ja sosesotkua, ja kassalla sitten vasta huomasin, että kaikki ostokset, omat kädet sekä hame olivat myös siinä soseessa. Että sellainen kauppareissu tänään!
Vielä lopuksi Lotan menupäivitys: uusi ruokalaji oli tänään nimeltään päärynä ja se maistui oikein hyvin! Taitaa ne hedelmäsoseet olla parasta herkkua...!
Tänään kävi lastenruokavahinko kaupassa, kun pudotin porkkanasosepurkin hyllystä lattialle. No, sirpaleitahan siitä tuli ja sosesotkua, ja kassalla sitten vasta huomasin, että kaikki ostokset, omat kädet sekä hame olivat myös siinä soseessa. Että sellainen kauppareissu tänään!
Vielä lopuksi Lotan menupäivitys: uusi ruokalaji oli tänään nimeltään päärynä ja se maistui oikein hyvin! Taitaa ne hedelmäsoseet olla parasta herkkua...!
sunnuntai 26. heinäkuuta 2009
Juhlahumua osa 2, ja vähän arkeakin
Eilen oli toiset kesähäät, joissa olikin samanniminen (etunimi ja toinen nimi) morsian, kuin edellisviikonlopun häissä! Kun oltiin jo kertaalleen harjoiteltu, niin hienosti meni kekkerit. Kirkkoonkin ehdittiin jopa puoli tuntia ennen toimitusta! Jotain on jo opittu...
Lotta ei enää millään malttaisi maata köllötellä, vaan sylissä ja sitterissä nostaa kovasti päätä ja ylävartaloa ylös. Eilenkin Lotta oli sohvalla tyynyllä selän takaa tuettuna puoli-istuvassa asennossa, ja heti alkoi nostaa itseään siitä ylös. Ei taida mennä enää kauaa, että neiti jo istuu ihan itsekseen!
Yöt meillä menee edelleen hieman levottomasti, kun tuttia pitää nousta nostelemaan ja päätä silittelemään ainakin muutamaan otteeseen. Ja se sopiva kello seitsemän aamuherätyskin on ollut jo jonkin aika vain muisto menneestä, sillä Lotta on herännyt syömään jo puoli kuuden aikoihin. Nukkumaan mennään kyllä uudelleen melko pian syömisen jälkeen, ja unta riittää yhdeksään-kymmeneen. Eli saadaan kuitenkin vielä vähän nukkua lisää!
Saas nähdä, joko meillä alkaisi ensi viikolla rytmi tasaantua johonkin loogiseen muotoon. Nyt kun on pari viikkoa mennyt erilaisissa riennoissa, niin on Lotan nukkumiset ja syömiset olleet joka päivä ihan eri aikoihin ilman mitään logiikkaa. Eihän sillä muuten mitään väliä, mutta itselle se vaan on vähän helpompaa, kun tietää mitä tuleman pitää noin suurin piirtein, ja voi ennakoida asioita. Ja kyllä se kai lapsellekin on hyväksi, että olisi ne omat rutiinit... Näin sitä ainakin väitetään...
Lotta ei enää millään malttaisi maata köllötellä, vaan sylissä ja sitterissä nostaa kovasti päätä ja ylävartaloa ylös. Eilenkin Lotta oli sohvalla tyynyllä selän takaa tuettuna puoli-istuvassa asennossa, ja heti alkoi nostaa itseään siitä ylös. Ei taida mennä enää kauaa, että neiti jo istuu ihan itsekseen!
Yöt meillä menee edelleen hieman levottomasti, kun tuttia pitää nousta nostelemaan ja päätä silittelemään ainakin muutamaan otteeseen. Ja se sopiva kello seitsemän aamuherätyskin on ollut jo jonkin aika vain muisto menneestä, sillä Lotta on herännyt syömään jo puoli kuuden aikoihin. Nukkumaan mennään kyllä uudelleen melko pian syömisen jälkeen, ja unta riittää yhdeksään-kymmeneen. Eli saadaan kuitenkin vielä vähän nukkua lisää!
Saas nähdä, joko meillä alkaisi ensi viikolla rytmi tasaantua johonkin loogiseen muotoon. Nyt kun on pari viikkoa mennyt erilaisissa riennoissa, niin on Lotan nukkumiset ja syömiset olleet joka päivä ihan eri aikoihin ilman mitään logiikkaa. Eihän sillä muuten mitään väliä, mutta itselle se vaan on vähän helpompaa, kun tietää mitä tuleman pitää noin suurin piirtein, ja voi ennakoida asioita. Ja kyllä se kai lapsellekin on hyväksi, että olisi ne omat rutiinit... Näin sitä ainakin väitetään...
perjantai 24. heinäkuuta 2009
Pikapäivitys viikolta
Tällä viikolla on taas riittänyt äksöniä! Satu-täti kun on ollut kylässä, niin on puuhasteltu kaikenlaista yhdessä: käyty lounaalla, kävelyillä ja mummolla sekä ihan vaan hengailtu kotona. Lounaspaikoista on tarkastettu Lehmushovi (joka jo aikaisemmin todettiinkin hyväksi paikaksi pienen lapsen kanssa) sekä thaimaalainen ravintola (joka sekin oli oikein kiva paikka Lotan mielestä, vaikka maidon siellä lämmittivätkin vähän liian kuumaksi).
Käytiinpä me muuten Lotan kummitädin kanssa Feeniksissä salaatillakin tässä yhtenä päivänä. Se paikka ei ollut ihan niin kiva Lotan mielestä, koska jossain vaiheessa alkoi harmittaa, ja piti jatkaa matkaa. Siinä vaiheessa oli onneksi jo salaatit syöty ja oltiinkin jo ihan valmiita poistumaan eli ehkä Lottaa vaan alkoi kyllästyttää se sylissä köllöttäminen ja kahvikoneen kovan paukkeen kuuntelu (siellä kun oli aika kova meteli ja tosi kovaääninen kahvikone!).
Lotta on saanut taas maistella uusia makuja: ruusunmarjaa ja luumua. Ruusunmarja meni ihan ok, ehkä vähän huonommin kuin muut aiemmin syödyt soseet, mutta luumu ei ollut yhtään hyvää. Heti ensimmäisen lusikallisen jälkeen ilme meni ihan mutruun, eikä neiti huolinut lisää luumua. Maistelua jatkettiin sitten parina päivänä muiden soseiden ohessa, mutta ei vieläkään tuntunut maistuvan. Otettiin luumu kokeiluun, koska Lotalle on taas ilmaantunut vähän mahavaivoja (paukuttelee kovasti), mutta jäi nyt sitten ainakin toistaiseksi luumun teho mahavaiva-apuna todistamatta...
Lotta on alkanut äännellä ihan uudella tavalla (sellaista ihmeellistä öhinää) ja suu menee samalla aina vähän suppuun/mutruun. Kuulostaa sellaiselta, että neiti haluaisi jotain, mutta vielä ei ole päästy selville, että mitähän se mahtaisi olla... Tässä eräänä päivänä tällä viikolla Lotta muuten liikkui lelumatollaan taaksepäin pienen matkaa, kun oli kova tohina käynnissä mahalla maatessaan. Saas nähdä, jatkuuko meno ja mihin suuntaan!
Käytiinpä me muuten Lotan kummitädin kanssa Feeniksissä salaatillakin tässä yhtenä päivänä. Se paikka ei ollut ihan niin kiva Lotan mielestä, koska jossain vaiheessa alkoi harmittaa, ja piti jatkaa matkaa. Siinä vaiheessa oli onneksi jo salaatit syöty ja oltiinkin jo ihan valmiita poistumaan eli ehkä Lottaa vaan alkoi kyllästyttää se sylissä köllöttäminen ja kahvikoneen kovan paukkeen kuuntelu (siellä kun oli aika kova meteli ja tosi kovaääninen kahvikone!).
Lotta on saanut taas maistella uusia makuja: ruusunmarjaa ja luumua. Ruusunmarja meni ihan ok, ehkä vähän huonommin kuin muut aiemmin syödyt soseet, mutta luumu ei ollut yhtään hyvää. Heti ensimmäisen lusikallisen jälkeen ilme meni ihan mutruun, eikä neiti huolinut lisää luumua. Maistelua jatkettiin sitten parina päivänä muiden soseiden ohessa, mutta ei vieläkään tuntunut maistuvan. Otettiin luumu kokeiluun, koska Lotalle on taas ilmaantunut vähän mahavaivoja (paukuttelee kovasti), mutta jäi nyt sitten ainakin toistaiseksi luumun teho mahavaiva-apuna todistamatta...
Lotta on alkanut äännellä ihan uudella tavalla (sellaista ihmeellistä öhinää) ja suu menee samalla aina vähän suppuun/mutruun. Kuulostaa sellaiselta, että neiti haluaisi jotain, mutta vielä ei ole päästy selville, että mitähän se mahtaisi olla... Tässä eräänä päivänä tällä viikolla Lotta muuten liikkui lelumatollaan taaksepäin pienen matkaa, kun oli kova tohina käynnissä mahalla maatessaan. Saas nähdä, jatkuuko meno ja mihin suuntaan!
Lotta mummolassa pihalla:
tiistai 21. heinäkuuta 2009
Juhlahumua
Hienosti meni Lotan ensimmäiset hääkekkerit! Vähän tietysti normaalia enemmän itketti, kun oli paljon ihmisiä ja hälinää, eikä saanut oikein kunnolla pitkiä unia nukuttua. Kun kirkossa Lotta alkoi vähän äännellä, eräs noin parin vuoden ikäinen pikkutyttö edessä olevasta penkkirivistä kommentoi reippaalla äänellä: "Ei mitään hätää, vauva!". Suloinen pieni :)
Tässä Lotta juhlalookissaan:
perjantai 17. heinäkuuta 2009
Hyvät yöunet meni jo...
No niin, nyt ei sitten enää nukuta pitkiä yöunia... Levotonta on ollut jo monta yötä peräkkäin, ja viime yönä piti pitkästä aikaa ottaa maitopullokin esiin, kun neiti halusi yöpalaa. Joko rytmi on muuttumassa, tai sitten neiti tarvitsee enemmän ruokaa, tai sitten levottomuus johtuu näistä lämpimistä päivistä, tai sitten jotain muuta... Jatkamme siis tilanteen seurantaa!
Päivärytmi on selvästi kyllä muuttumassa, koska Lotta on paljon pidempään hereillä kuin aikaisemmin, ja syömisten välillä ei mennäkään joka kerta nukkumaan. Pidempään valvominen aiheuttaa sitten myös yliväsymystä, ja pitkästä aikaa välillä Lotta joutuu oikein kunnolla korottamaan ääntään. Nukkumattiakohan se neiti huutelee...?
Tällä viikolla on ollut kyllä aivan ihanat kesäilmat, ja onkin Lotan kanssa ulkoiltu paljon sekä käyty Pompotissa kahvittelemassa taas uudelleen ja uudelleen. Se on niin kätevä paikka lasten suhteen - onhan se ihan varsinaisestikin lastenkahvila - kun siellä on hyvät vaipanvaihtopaikat ja pihallakin saa aina vaunut varjoon (mikä ei monessa kahvilassa terassilla onnistukaan).
Huomenna onkin sitten Lotan ensimmäiset hääjuhlat (tai no, olihan Lotta jo äidin ja isän häissä, mutta ne ei olleetkaan mitkään varsinaiset kekkerit), ja seuraavana viikonloppuna sitten heti jo toiset. Pääsee pieni neiti taas ihmettelemään uusia juttuja!
Tässä kuvaa Lotan juttelutouhuista (neiti on juuri herännyt päikkäreiltään, ja kova höpötys käynnissä, kuten yleensäkin!)
Päivärytmi on selvästi kyllä muuttumassa, koska Lotta on paljon pidempään hereillä kuin aikaisemmin, ja syömisten välillä ei mennäkään joka kerta nukkumaan. Pidempään valvominen aiheuttaa sitten myös yliväsymystä, ja pitkästä aikaa välillä Lotta joutuu oikein kunnolla korottamaan ääntään. Nukkumattiakohan se neiti huutelee...?
Tällä viikolla on ollut kyllä aivan ihanat kesäilmat, ja onkin Lotan kanssa ulkoiltu paljon sekä käyty Pompotissa kahvittelemassa taas uudelleen ja uudelleen. Se on niin kätevä paikka lasten suhteen - onhan se ihan varsinaisestikin lastenkahvila - kun siellä on hyvät vaipanvaihtopaikat ja pihallakin saa aina vaunut varjoon (mikä ei monessa kahvilassa terassilla onnistukaan).
Huomenna onkin sitten Lotan ensimmäiset hääjuhlat (tai no, olihan Lotta jo äidin ja isän häissä, mutta ne ei olleetkaan mitkään varsinaiset kekkerit), ja seuraavana viikonloppuna sitten heti jo toiset. Pääsee pieni neiti taas ihmettelemään uusia juttuja!
Tässä kuvaa Lotan juttelutouhuista (neiti on juuri herännyt päikkäreiltään, ja kova höpötys käynnissä, kuten yleensäkin!)
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Kahvittelua
Eilen käytiin Lotan kanssa pitkästä aikaa Pompotissa kahvilla. Edellinen kerta oli muistaakseni joskus silloin, kun oli vielä lunta maassa tai ainakin oli tosi kylmä. Ja Lotta oli vielä ihan pienen pieni vauva... Kahvittelemassa meidän kanssa oli myös Karin ja Aaron, ja törmättiin siellä yllättäen myös Elinaan ja tyttöihin. Olikin kiva nähdä pitkästä aikaa!
Oli ihanaa istua ulkona kahvilla ja syödä herkkuja, mm. sitä taivaallisen hyvää suklaakakkua, jota saatiin myös vauvakutsuilla helmikuussa, nam! Eli ei siis riittänyt yksi herkku, vaan sitä pohjustettiin ensin pesto-kasvis-fetapiirakalla... Kahvittelun aikana Lotta nukkui ensin vaunuissa, sitten istui sylissä ulkoilmaa ja muita lapsia ihmetellen. Oli mukavaa, joo! Sinne pitää päästä uudestaan :)
Tänäänkin lähdetään Lotan kanssa ulos syömään, tällä kertaa vuorossa Lehmushovin lounas. Toivottavasti visiitti sujuu yhtä rauhallisesti kuin eilinenkin! Eilen Lotta tosin nukkui päivällä tosi lyhyitä pätkiä, ja yö meni vähän levottomasti. Sitä onkin jo ehtinyt tottua niihin ihanan pitkiin 10-11 tunnin yöuniin (siis Lotan unet on noin pitkät, itse ei mennä vielä 20-21 aikaan nukkumaan)! Tai no, kyllä sitä joka aamuyö on pitänyt tuttia nousta nostamaan ja silittelemään, mutta sehän on pieni vaiva, kun palkaksi tulee pitkät unet!
Oli ihanaa istua ulkona kahvilla ja syödä herkkuja, mm. sitä taivaallisen hyvää suklaakakkua, jota saatiin myös vauvakutsuilla helmikuussa, nam! Eli ei siis riittänyt yksi herkku, vaan sitä pohjustettiin ensin pesto-kasvis-fetapiirakalla... Kahvittelun aikana Lotta nukkui ensin vaunuissa, sitten istui sylissä ulkoilmaa ja muita lapsia ihmetellen. Oli mukavaa, joo! Sinne pitää päästä uudestaan :)
Tänäänkin lähdetään Lotan kanssa ulos syömään, tällä kertaa vuorossa Lehmushovin lounas. Toivottavasti visiitti sujuu yhtä rauhallisesti kuin eilinenkin! Eilen Lotta tosin nukkui päivällä tosi lyhyitä pätkiä, ja yö meni vähän levottomasti. Sitä onkin jo ehtinyt tottua niihin ihanan pitkiin 10-11 tunnin yöuniin (siis Lotan unet on noin pitkät, itse ei mennä vielä 20-21 aikaan nukkumaan)! Tai no, kyllä sitä joka aamuyö on pitänyt tuttia nousta nostamaan ja silittelemään, mutta sehän on pieni vaiva, kun palkaksi tulee pitkät unet!
Tässä muutama kuva edellispäiviltä:
maanantai 13. heinäkuuta 2009
"Kyllähän minä juttelen, kun ette kaikki höpötä koko ajan päälle..."
Lotta on kova juttelemaan, ja eniten juttuja tuntuu irtoavan kun neiti on yksinään omassa sängyssään, etenkin juuri unilta herättyään (mutta usein myös ennen unia). Sängystä kuuluu kova höpötys, ja jos menee viereen katsomaan, niin höpötys vähenee. Lotta juttelee usein myös ikkunasta ulos katsoessaan, mutta tällöin juttelu ei ole niin "monimuotoista" jokeltelua kuin sängyssä, vaan Lotta ennemminkin ikään kuin huutelee. On se sellainen pieni itsekseen höpöttelijä... Mutta jottei menisi ihan yksinpuhelun puolelle, niin mainittakoon vielä, että kyllä se Lotta ihmisillekin juttelee!
Tänään Lotta sai ruokalistalleen taas uuden lajin: mangoa. Ja hyvin maistui! Ei sitä paljon tosin vielä maisteltu, ehkä yksi kukkurallinen teelusikallinen, jos yhteen laskee. Maidolla edelleen aloitetaan myös nämä soseateriat, sillä neiti ei tunnu huolivan ensin sosetta ja vasta sitten maitoa. No, sama se missä järjestyksessä syödään...
Viime viikolla palattiin muuttopuuhien jälkeen taas ihmisten pariin ja tavattiin mm. Lotan kummitätiä, muutamaa kaveria sekä mammakaveria lapsineen, mummoa, mummua ja pappaa, mummia ja Lotan serkkuja sekä Tiina-tätiä ja Villeä. Oho, tulipa pitkä lista! Tämän viikon kohokohta onkin sitten Satu-tädin saapuminen kotimaisemiin. Täti pääseekin tutustumaan tarkemmin meidän arkeen, kun nyt on sitä lisätilaa ja mahtuu täti meille asustamaan!
Tänään Lotta sai ruokalistalleen taas uuden lajin: mangoa. Ja hyvin maistui! Ei sitä paljon tosin vielä maisteltu, ehkä yksi kukkurallinen teelusikallinen, jos yhteen laskee. Maidolla edelleen aloitetaan myös nämä soseateriat, sillä neiti ei tunnu huolivan ensin sosetta ja vasta sitten maitoa. No, sama se missä järjestyksessä syödään...
Viime viikolla palattiin muuttopuuhien jälkeen taas ihmisten pariin ja tavattiin mm. Lotan kummitätiä, muutamaa kaveria sekä mammakaveria lapsineen, mummoa, mummua ja pappaa, mummia ja Lotan serkkuja sekä Tiina-tätiä ja Villeä. Oho, tulipa pitkä lista! Tämän viikon kohokohta onkin sitten Satu-tädin saapuminen kotimaisemiin. Täti pääseekin tutustumaan tarkemmin meidän arkeen, kun nyt on sitä lisätilaa ja mahtuu täti meille asustamaan!
torstai 9. heinäkuuta 2009
4 kk neuvolakuulumisia
Eilen oli Lotan 4 kk neuvola ja lääkärikäynti, ja kaikki jutut oli kunnossa. Pituutta neidiltä löytyy jo 65,3 cm ja painoa 7,6 kg, edelleen kasvukäyrien ylälaidoilla mennään! Lääkärit ei taida olla Lotan mieleen, kun joka kerta lääkärikäynnillä Lotta alkaa itkeä. Omaa neuvolatätiä Lotta tosin ei koskaan itke, vaan ihan päinvastoin! Silloin joskus hamassa menneisyydessä koliikin aikaan Lotta oli aina neuvolassa oikea nauravainen auringonpaiste ja neuvolatäti joka kerta totesi, että teillä onkin rauhallinen tyttö. Luulikohan, että huijaan siitä huutamisesta - no ei kai sentään...
Onpas muuten harvinaisen ihanaa asua isommassa asunnossa! Tänäänkin aamulla kylvetin Lottaa ammeessa saunan lauteilla ilman mitään suuria etukäteisoperaatioita. Amme vaan lauteille ja vettä sisään! Edellisessä kodissa kun piti ensin kaivaa amme tietokonepöydän alta olkkarista ja tyhjentää siinä olevat tavarat (yleensä keskelle lattiaa), ja sitten viritellä amme silityslaudan päälle kylppäriin, jonne ei sitten muuta mahtunutkaan kuin juuri ja juuri kylvettäjä lavuaarin ja ammeen väliin. Toisen meistä piti ojentaa Lotta kylvettämispuuhaa tekevälle, sillä amme oli kiinni vessanpöntössä ja näin ollen tukki tien ovelle. Eli tarvittiin kaksi ihmistä ja hirveä määrä valmisteluja, jotta saatiin aikaiseksi 10 minuutin kylpyhetki! Onneksi ei enää näin! Elämän ilot on useimmiten niitä pieniä asioita, mutta kyllä niitä isojakin saa ilotella...!
Tässä pari "käsijumppa"-kuvaa:
Onpas muuten harvinaisen ihanaa asua isommassa asunnossa! Tänäänkin aamulla kylvetin Lottaa ammeessa saunan lauteilla ilman mitään suuria etukäteisoperaatioita. Amme vaan lauteille ja vettä sisään! Edellisessä kodissa kun piti ensin kaivaa amme tietokonepöydän alta olkkarista ja tyhjentää siinä olevat tavarat (yleensä keskelle lattiaa), ja sitten viritellä amme silityslaudan päälle kylppäriin, jonne ei sitten muuta mahtunutkaan kuin juuri ja juuri kylvettäjä lavuaarin ja ammeen väliin. Toisen meistä piti ojentaa Lotta kylvettämispuuhaa tekevälle, sillä amme oli kiinni vessanpöntössä ja näin ollen tukki tien ovelle. Eli tarvittiin kaksi ihmistä ja hirveä määrä valmisteluja, jotta saatiin aikaiseksi 10 minuutin kylpyhetki! Onneksi ei enää näin! Elämän ilot on useimmiten niitä pieniä asioita, mutta kyllä niitä isojakin saa ilotella...!
Tässä pari "käsijumppa"-kuvaa:
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Muutto on ohi!
No nyt on muutto ohi ja ollaan uudessa kodissa, ihanaa! On ollut aika rankka viikko, kun koko ajan on pakattu ja kuskattu tavaroita, ja sitten nyt loppuviikosta purettu niitä ja laitettu paikoilleen. Ja koko touhussa mukana menossa myös Lotta, joka kyllä onneksi ihan sujuvasti antoi meidän hereillä ollessaankin touhuilla muuttopuuhien parissa. Mutta ei hätää, ei Lotta ihan itsekseen koko viikkoa joutunut olemaan - kyllä me leikittiin ja puuhasteltiin yhdessäkin joka päivä moneen otteeseen!
Lauantaina pidettiin vähän taukoa kodinkuntoonlaittamishommista ja käytiin Lotan isän sukulaisen 60-vuotisjuhlilla. Hyvin sujui kekkerit Lotankin osalta, ja nyt tuli vähän kuin kenraaliharjoitus juhlimiseen heinäkuussa myöhemmin vietettäviä kaksia häitä varten.
Tänään sunnuntaina tehtiin vielä viimeinen suururakka, kun pestiin vielä kertaalleen lattiat ja laitettiin isompia huonekaluja paikoilleen, ja tästä selvittiinkin melko nopeasti, kun Lotta oli mummilla hoidossa. Ensi viikolla Lotta pääsee jälleen isovanhempien hoitoon, kun äiti ajatteli pestä vielä ikkunat ja muuta jäljellä olevaa touhua. Pitäähän se hyödyntää mummin ja mummun lomaviikot! Lotalle pitää käydä myös ostamassa vähän isompia vaatteita (ihme kyllä, vaikka niitä vaatteita oli ihan hirveän paljon ja eri kokoja, niin kohta alkaa ne isoimmatkin käydä pieneksi - nyt mennään noin suurin piirtein koossa 68 cm ja aikomuksena on ostaa 74 cm kokoisia vaatteita). Ja äitikin tarvitsee myös vähän isompia vaatteita, kun ei sitten millään edelleenkään mahdu yhdetkään farkut jalkaan... Kai se on pakko hyväksyä, että vielä menee aikaa, jotta mahtuu kaikkiin omiin vanhoihin vaatteisiinsa - tai mahdollista on kai myös se, että ihan kaikkiin en ehkä tule koskaan enää mahtumaankaan... No, saapahan ostaa uusia vaatteita!
Lauantaina pidettiin vähän taukoa kodinkuntoonlaittamishommista ja käytiin Lotan isän sukulaisen 60-vuotisjuhlilla. Hyvin sujui kekkerit Lotankin osalta, ja nyt tuli vähän kuin kenraaliharjoitus juhlimiseen heinäkuussa myöhemmin vietettäviä kaksia häitä varten.
Tänään sunnuntaina tehtiin vielä viimeinen suururakka, kun pestiin vielä kertaalleen lattiat ja laitettiin isompia huonekaluja paikoilleen, ja tästä selvittiinkin melko nopeasti, kun Lotta oli mummilla hoidossa. Ensi viikolla Lotta pääsee jälleen isovanhempien hoitoon, kun äiti ajatteli pestä vielä ikkunat ja muuta jäljellä olevaa touhua. Pitäähän se hyödyntää mummin ja mummun lomaviikot! Lotalle pitää käydä myös ostamassa vähän isompia vaatteita (ihme kyllä, vaikka niitä vaatteita oli ihan hirveän paljon ja eri kokoja, niin kohta alkaa ne isoimmatkin käydä pieneksi - nyt mennään noin suurin piirtein koossa 68 cm ja aikomuksena on ostaa 74 cm kokoisia vaatteita). Ja äitikin tarvitsee myös vähän isompia vaatteita, kun ei sitten millään edelleenkään mahdu yhdetkään farkut jalkaan... Kai se on pakko hyväksyä, että vielä menee aikaa, jotta mahtuu kaikkiin omiin vanhoihin vaatteisiinsa - tai mahdollista on kai myös se, että ihan kaikkiin en ehkä tule koskaan enää mahtumaankaan... No, saapahan ostaa uusia vaatteita!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)