torstai 26. elokuuta 2010

Eloeloa

Niin se vaan elokuukin jo lähestyy loppuaan ja syksy tekee tuloaan... Ja taas on vaikeaa säiden muuttuessa miettiä, että mitähän sinne ulos pitäisi oikein pukea päälle. Ai niin, meillähän on jotkut haalarit ja kurahousutkin, pitäisiköhän ne kaivaa esiin... Tänään oltiin Lotan kanssa ankkapuistossa (yöllä oli kai satanut vettä, kun oli aika kosteaa), ja siellä puistossa vasta tajusin, että vaalea kangastakki ja vettäpitämättömät housut ei enää oikein toimi. Eli kaappeja siis kaivelemaan!

Isä on ollut nyt kolme viikkoa lomalla, ja kyllä se on ollut lomaa äidillekin! Aikaa tuntuu olevan niin paljon enemmän, kun ei itse koko ajan ole mukana Lotan touhuissa, vaan ehtii rauhassa laittaa ruokaa ym. Ensi viikolla on sitten paluu arkeen, ja joka ikisenä päivänä on aikainen aamuherätys. Nyt kun on saanut, mm. tänään viimeksi, nauttia pitkistä aamu-unista!

Meille tulee uusia mukavia juttuja syksyn myötä: mennään Lotan kanssa ipana-jumppaan ja muskariin. Viime vuonna oltiin muskarissa yhden kerran tutustumassa, ja neiti tykkäsi kovasti. Vauvauinnissa käytiin myös viime vuonna, ja kesän aikanakin tuli uimalassa ja järvessä polskittua. Uimalaankin saadaan siis toivottavasti syksyn ja talven aikana itsemme polskimaan!

Kerrottakoon nyt vielä täälläkin, vaikka kaikki tätä blogia lukevat varmaan jo tietävätkin, että Lotasta tulee alkuvuodesta isosisko! Kyllä siinä sitten riittää pikkuneidille ihmeteltävää! Muutamia asioita on jo listalla, että mitä pikkukakkosen syntymään mennessä Lotan kanssa pitäisi saada aikaiseksi, mm. pinnasängystä isompaan sänkyyn siirtyminen ja itsekseen nukahtaminen. Tässä jälkimmäisessä ollaan jo aika hyvillä jäljillä, kun enää ei ole pitkään aikaan tarvinnut pitää kädestä kiinni, eikä olla siinä ihan vieressäkään, että pieni saa unen päästä kiinni. Ja yöllä heräämisiä ei enää ole, tai jos on, niin Lotta osaa kyllä itsekseen mennä takaisin unten maille. Isompi sänkykin on ollut Lotan huoneessa varmaan jo yli puoli vuotta, ja aika ajoin neiti sinne haluaa kiivetä, etenkin päiväunien kynnyksellä. Äitiä vaan tietysti jännittää tässä hommassa se, että sitten kun Lotta herää yöllä, niin tuleeko sitten pois sängystä, kun pääsee itse kulkemaan. Pinnasängyssä kun ei sitä ongelmaa ole...

Ei kommentteja: