Tänään on ollut ihan superihana päivä! Ja kuten Suomessa aika usein, hyvällä säällä oli osansa tässäkin asiassa...! Tänään käytiin lasten kanssa pitkästä aikaa ankkapuistossa. Käytiin me siellä kyllä viikonloppunakin, mutta silloin oli kauhean kuraista ja märkää, toisin kuin tänään. Tänään lämpötila oli sopivasti nollan vaiheilla, aurinko paistoi ja puistossa oli kuivaa. Ja niinpä siellä oli oikein mukavaa!
Puistossa oli myös paljon muita aikuisia ja lapsia, ja Lotta bongasi itse itselleen leikkikaverin vähän vanhemmasta tytöstä. Kyllä sitä touhua ja riemua oli ihana katsella! Lotta oli pienempänä ujo ja arka vieraiden ihmisten seurassa, ja aika usein alkuun myös tutumpienkin. Puistossakin jos joku lapsi tuli halimaan tai vaikka ottamaan kädestä kiinni, Lotta jähmettyi ja usein alkoi myös itkeä pelästyessään tällaista yllättävää lähentymistä. Nyt on sitten jo toinen ääni kellossa! Liian rajuista leikeistä pikkuneiti ei vieläkään innostu - useimmiten näin on poikien kanssa - mutta rauhallisemmat leikit ovat kivoja uusien tuttavuuksienkin kanssa. Ja kyllä se Lottakin joskus, tai oikeastaan nykyään aika usein, riehaantuukin. Muun muassa muskarissa on Helmi-tyttö, jonka kanssa Lotta alkaa keksiä omia riekkumisleikkejä, kuten ympäriinsä hyppiminen tai muka-vahingossa-tuolilta-putoaminen. Ja viimeksi kun oltiin Aaronin ja Hilman luona kylässä, niin lapset juoksivat eteistä päästä päähän vauhdin kiihtyessä niin kovaksi, että leikki päättyi lopulta Aaronin törmätessä oven kahvaan.
Roni on aika eriluontoinen kuin siskonsa pienenä, pikkumies ei ujostele eikä arastele vieraitakaan ihmisiä. Paitsi tietysti jos oikein harmittaa tai äiti yhtäkkiä häviää jonnekin. Useimmiten vieraiden ihmisten alkaessa jutella Ronille pikkumies väläyttää kunnon hurmurihymyn. Tänään Ronikin pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla liukumäkeen, ja kiipesi oikein itse sinne rappusia. Ihanaa, että kohta tulee kesä ja päästään oikein kunnolla puistoilemaan!
Puistosta kotiuduttua syötiin lounasta - eilistä itsetehtyä thaikanaa, jota Ronikin sai ensimmäistä kertaa - ja lapset menivät rauhallisissa merkeissä päiväunille. Ja tällä kertaa äitikin suuntasi mukaan. Että teki hyvää! Pitäisi useammin ottaa edes vaikka lyhyet torkut, niin jaksaisi sitten taas! Toisaalta, on myös ihanaa saada hetki omaa aikaa, keittää kahvit ja jos ei ole mitään erityistä, mitä pitäisi tehdä, niin katsoa joku kiva hömppäsarja sohvalla köllötellen ja kahvia hörppien.
Päikkäreiden jälkeen iltapäivä menikin keittiössä touhutessa: äiti laittoi porkkana-bataatti-inkivääri-kookos-keittoa, ja lapset söivät välipalaa Barbapapaa tietokoneelta katsellen, ja sen jälkeen omissa touhuissaan leikkien. Päivällisen jälkkäriksi syötiin vielä lettuja mansikkahillon ja mascarpone-kermavaahdon kera. Ah, kyllä hyvä ruoka sitten on hyvää! Ronin lemppari taisi olla mansikkahillo, jota pikkumies nuoli hyvin hartaasti lautaselta, ja sen loputtua huusi sitten kovaäänisesti "tätätätä" eli lisää. Pieni herkkusuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti