Viime vuonna sähinää ja suhinaa olikin sitten ihan riittämiin! Viime talvena selviteltiin erään tontin rakennuslupa-asioita oikein urakalla ja samalla kaupattiin omaa asuntoa ilman selviä suunnitelmia tulevasta. Kun oman asunnon myynti keväällä sitten oli tulossa, niin sitten heti kiireen vilkkaan etsittiin väliaikaisasuntoa. Lopulta alle parissa kuukaudessa koko homma oli hoidettu ja me oltiin muutettu väliaikaisasuntoon Lotan kummien naapuriin, jossa muuten vietettiinkin aika ihana kesä!
Samaan aikaan tontin selvittelyjen kanssa oli käynnissä talojen etsiminen. Kun tonttiasia ratkesi ja rakentaminen sinne ei onnistunutkaan, niin sitten alkoi asuntoesittelyissä kiertely. Ei me kyllä ihan hirveän montaa taloa käyty katsomassa, olisiko ollut noin kymmentä (netistä niitä tuli katseltua sitten sitäkin enemmän!), kun lopulta löydettiin se oma sopiva, josta tehtiin kaupat kesän alussa.
Sitten alkoi remontin suunnittelu. Meidän halutulla aikataululla tuli tietysti hirveä kiire, mutta löydettiin lopulta sopivat keittiönkaapit ajoissa ja oikeanlaisella toimitusajalla, ja koko remonttikin sujui melkein aikataulussa. Ylimääräisenä plussana remonttimiehet ehtivät tasoittaa myös olkkarin ja eteisen lasikuitutapetit pois näkyvistä, joten sinänsä remontin pieni viivästyminen ei haitannut yhtään! Kaiken muun hötäkän välissä vietettiin myös kesälomaa, minä ja lapset kuusi viikkoa putkeen! Lasten ja mummun kanssa piipahdettiin myös Satu-tädin luona Sveitsin lomalla. Heinä-elokuun vaihteessa tuli muutto, ja samoihin aikoihin muuttoa tekivät myös mummu ja pappa, jotka muuttivat papan lapsuudenkotiin. Aiemmin keväällä muuttivat lasten toinen täti sekä mummi, ja heti mummun ja papan perään Satu-täti, joten aikamoinen muuttojen vuosi meidän suvussa!
Muuton jälkeen oli ohjelmassa siivousta, pieniä korjaushommia ja tavaroiden paikoilleen asettelua. Jotka kaikki muuten jatkuu edelleen ja aina vaan...
Lastenhuoneet jäivät nimittäin vielä odottamaan remonttiaan, joka sekin kyllä alkoi eräänä pimeänä syysiltana vähän ennen puoltayötä, kun isäntä alkoi irroittelemaan lattia- ja kattolistoja. "Nyt on remontti aloitettu!". Ja siellä se edelleen samassa tilassa odottaa. Ja jos me se itse meinataan tehdä, niin saa odotella ainakin kesään asti. Ellei talvolomalla innostuta. Tai kyllästytä, ja hommata joku tekemään remppa.
Muutto ihan toiselle puolelle kaupunkia aiheutti sen, että lapsille haetttiin päiväkotipaikkaa läheisestä päiväkodista. Oli lapsille, mutta myös äidille, vähän itkua ja tuskaa luopua ihanasta perhepäivähoitajasta. Kyllä siinä moneen kertaan punnittiin, että olisiko sittenkin järjevää ajaa ihan toiselle puolelle kaupunkia, ja vielä eri suuntaan kahdesti päivässä... No, päätettiin, että ei, ja lapset aloittivat elokuussa Kirjauksen päiväkodissa. Nyt viiden kuukauden jälkeen lapset ovat erittäin hyvin päiväkotiin sopeutuneita, ja Ronikin aloitti vuoden vaihteen jälkeen Lotan kanssa samassa ryhmässä. Muutos perhepäivähoidosta päiväkotiin ei ehkä olisi ollutkaan niin suuri, jos lapset olisivat alusta asti olleet samassa ryhmässä. Kyllä sitä parit ekat kuukaudet mietti, että olikohan tässä mitään järkeä, mutta nyt on oikein hyvä!
Vuoden viimeisenä viikonloppuna käytiin Tampereella kylpylässä ja Särkänniemen Koiramäen talvessa (joka muuten ei ollut mikään hirveän ihmeellinen - aika tylsä oikeastaan, myös lasten mielestä!). Tässä lapset Koiramäen Killen ja Elsan kanssa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti