Juokse, juokse!

Pienten lasten nostelu ja istumatyö sekä lisäksi autossa istumista työmatkoilla päälle. Selkä ei tykkää.

Minulla oli äitiys- ja hoitovapailta takaisin töihin paluun jälkeen (siis vuonna 2012) selkä useaan otteeseen tosi kipeä, ja oli se ollut aina silloin tällöin ennenkin. Välillä joutui ottamaan kuurina särkylääkkeitä, jotta alkoi helpottaa. Vihdoin sain mentyä viime keväänä työterveyslääkärille ja siitä fysioterapeutille, joka antoi hyvät jumppaohjeet.

Aloin tehdä syviä vatsa- ja selkälihaksia vahvistavia jumppaliikkeitä sekä liityin Hyvään Kuntoon. Hienosti auttoi, eikä ollut selkä enää kipeä!

Tykkäsin kovasti Hyvän Kunnon tunneista, etenkin Bodycombatista ja Bodybalancesta, ja salilla käymisestäkin ehdin loppumetreillä innostua. Plussaa oli tietysti myös se, että siellä oli lastenhoitomahdollisuus, mutta pitkän hoitopäivän jälkeen en raaskinut raahata lapsia vielä toiseen hoitopaikkaan, joten sitä hoitoa tuli käytettyä vain pari kertaa. Kuitenkin toiselle puolelle kaupunkia kulkeminen, aikataulujen sumpliminen ja tietysti myös se melko kallis hintakin alkoivat jossain vaiheessa rasittamaan. Välillä oli viikkoja, jopa kuukausia, etten ehtinyt käydä ollenkaan, kun oli niin paljon sitä ja tätä, tai oltiin kipeänä.

Lenkille lähteminen oli paljon helpompaa - sen kun vain veti lenkkarit jalkaan ja astui ovesta ulos! Mutta toisaalta, kun maksoin jäsenmaksua Hyvään Kuntoon, niin aina lenkille lähtiessä tuli fiilis, että olisi pitänyt mennä sinne, mistä maksoin joka tapauksessa...

Talven kurasäiden aikaan kuitenkin innostuin lenkkeilystä, ja kun keväällä ilmoitettiin, että meillä töissä järjestettäisiin kymppi-tapahtuma toukokuussa, niin päätin osallistua siihen ja alkaa pidentää lenkkejäni. Ennen juoksin noin 30-40 min lenkkejä, ja nyt niitä piti hieman pidentää kohti kymppiä. Lenkkeilystä tuli uusi, kiva harrastus, ja oikein aloin odottaa, että ihanaa, kun pääsee tunniksi ulos omaan rauhaan hyvän musiikin kera!

Lenkkeilyyn tuo oman lisänsä myös tulosten seuraaminen. Käytössä on Endomondo puhelimessa, joka tallentaa matkan gps:llä. On mielenkiintoista seurata omaa vauhtia ja sen kehittymistä.

Kympille treenaaminen oli kivaa, ja tulin siihen tulokseen, että pitääkin olla joku tavoite, mitä varten juoksee. Meidän sambaporukasta onneksi useampi on alkanut viime vuosina juosta, joten nyt sitten mietimme, että osallistuisimme yhdessä johonkin juoksutapahtumaan. Ja siinähän onkin sitten taas hyvä syy pitää bileet sen jälkeen...!

Nyt se kymppi ja vähän ylikin menee ihan kevyesti, joten ehkäpä ensi kesänä sitten johonkin puolimaratoonille - eihän se ole kuin kymppi kertaa kaksi!

Olen yrittänyt innostaa Lottaa opettelemaan polkupyörällä ajamista, jotta voisi lähteä äidin kanssa lenkille (kun aika usein tulee lapsilta nurinaa, että äiti, älä mene lenkille...). Lotta melkein jo oppi kunnolla pyörällä ajamisen, mutta sitten innostus lopahti. No, ehkä loman aikana sitten! Ja ehkä on myös aika kiva käydä lenkillä ihan itsekseen...!