tiistai 1. syyskuuta 2009

Nukkumista, syömistä, touhuilua

Hammaskipuitkut hellittivät vähän viikonvaihteessa, mutta nyt on taas jotain pientä havaittavissa uudelleen...

Yöt menee edelleen aika levottomasti, ja aamulla herätään aikaisin (seitsemältä), mutta muuten päivärytmi on suurin piirtein samanlainen kuin ennenkin. Päikkäreitä meillä nukutaan tällä hetkellä kolmet, joskus neljätkin, ja hereillä ollaan pari tuntia kerralla. Illalla tosin Lotta jaksaa olla hereillä jopa viisikin tuntia, ja se on silloin, kun mennään kolmilla päikkäreillä. Tuo jaksaa-sana on ehkä vähän liioittelua, sillä neiti alkaa olla aika väsynyt jo parin tunnin päästä edellisistä unista, mutta nukkumaan ei vielä halua mennä. Välillä sitten väsykiukuttaa ja välillä naurattaa niin kamalan paljon!

Tänään Lotan kummit olivat kyläilemässä (ja toivat Lotalle puolivuotissynttärilahjaksi uuden purulelun, jonka Lotta heti otti innoissaan käyttöön!), ja tietenkään sitä ei voitu mennä niille iltapäikkäreille, kun oli seuraa. Sitten uni tulikin jo puoli kahdeksan aikaan eli varmaankin on luvassa herätys maidolle jossain kymmenen ja kahdentoista välillä...

Eilen äiti innostui keittelemään Lotalle parsakaali-porkkana-omenasosetta, mutta siitä tuli ihan liian löysää, kun vettä lurahti vähän liikaa. No, Lotalle sose maistui kuitenkin oikein hyvin! Tästä intoutuneena tarttui sitten tänään kaupasta mukaan lisää erilaisia vihanneksia ja kanaa, katsotaan jos niistä saisi sosetta aikaiseksi! Valmissoseet kun on tosi käteviä ja niitä ihan varmasti jatkossakin meillä syödään, mutta kun etenkin ne lihasoseet maistuu äidin mielestä ihan kissanruoalle, yök! Lotta muuten ei yhtään tykännyt sauvasekoittimen hurinasta, vaan isän piti mennä Lotan kanssa kylppäriin siksi aikaa... Tähän mennessä Lotalle on maistunut oikein hyvin kaikki (paitsi luumulle tuli irvistyksiä), mitä on kokeiltu. Punaviinimarjojen luulisi olevan liian kirpeitä, mutta ei, nekin maistuu Lotalle!

Lotta treenaa ahkerasti kääntymistä selältä vatsalle, ja jos sitä erehtyy kääntämään neidin takaisin selälleen, niin ympäri takaisin vatsalle mennään ja vauhdilla! Juttelua Lotta harrastaa joka päivä enemmän ja enemmän, välillä jokellukset kuulostaa jopa ihan oikeilta sanoilta! Aamulla on ihana herätä Lotan jutusteluun, eikä siinä vaiheessa ole enää mitään väliä, paljonko kello on tai kuinka monta kertaa on pitänyt yön aikana herätä - iloiset hymyt nousee niin Lotan, äidin kuin isänkin naamalle!
Kurkkua on Lotan mielestä kiva itse mutustella! Kurkkuviipaleesta tulee kiva rinkula, kun sen keskiosan muussaa paidalle...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihania kuulumisia, onkin odotettu jo! Miten muka seitsemältä heraaminen on aikaisin??? Tati heraa joka aamu siihen aikaan etta ehtii lenkille ennen kuin arto heraa :-)))

Salla kirjoitti...

No ei se seitsemältä varsinaisesti niin aikaisin ole, mutta jos yöllä on noustu kahdesti syömään ja tuttia nostettu vaikka miten monta kertaa, niin kyllä siinä unet jää aika vähiin... ;)