Lotta tuntuu kasvaneen ainakin vuoden verran näinä parina viikkoina, kun Ukko on ollut maailmassa. Lotasta on tullut niin iso ja reipas isosisko!
Aika usein olen kuullut sanottavan, että kun perheeseen tulee uusi vauva, niin isommat pienet lapset taantuvat taidoissaan. Eli jos esim. isosisko on osannut jo käydä potalla ja olla ilman vaippaa, niin vauvan myötä saattaa haluta taas vaipan ja kieltäytyä pottailusta. No, meillä on ihan päinvastoin! Lotallahan oli tuossa aiemmin vaihe, että ei missään nimessä halunnut potalle, mutta nyt viime viikkoina on entistä useammin pyytänyt potalle tai ankalle pöntölle (ankka on siis ankkahahmoinen supistaja vai mikä se härveli nyt onkaan, joka tekee siitä pöntön reiästä pienemmän...). Välillä selvitään jopa koko päivä yhdellä vaipalla!
Samoin Lotta haluaa entistä useammin itse pukea ja syödä, auttaa ei joskus saa ollenkaan. Välillä se tietysti on myös vähän haasteellista, kun etenkin ulkovaatteet on vähän vaikea vielä pukea, ja auttaa ei saisi. Siinä vaiheessa kun Ukko on jo puettu ja laitettu vilttien sisään kantokoppaan ja äidilläkin on jo ulkovaatteet päällä, ja pitäisi lisäksi olla jonkun aikataulun mukaan jossain paikassa, niin huh! Mutta onneksi poikkeustilanteessa voi lahjoa muumipastillilla - se saa vauhtia pukemiseen!
Lotta ei juurikaan ole ollut mustasukkainen Ukon syntymän myötä, vaan edelleen jaksaa ihmetellä "ihan pieni vauva, ihan pienet sormet" ja niin edelleen. Ja tärkeä Lotan tehtävä, jonka itselleen on halunnut, on tuttipullon antaminen äidille. Lotta oli muuten mummulla ja papalla yökylässä tällä viikolla, ja kotiin tultuaan juoksi heti Ukon luokse ja silitteli kovasti pikkuveikkaa. Ihanat pienet murut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti