Meidän piti eilen lauantaina viettää Ukon nimijuhlia ja Lotan 2-vuotissynttäreitä. Toisin kävi. Lotalle nimittäin iski perjantain ja lauantain välisenä yönä vatsatauti. Taas. Yök.
Koko päivän Lotta oli tosi reipas ja auttoi äitiä siivoamisessa ja leipomisessa. Illalla alkoi kuitenkin kitinä ja rutina, ja meillä kävikin mielessä, että olisiko neiti tulossa kipeäksi. Yöllä selvisi sitten syy kitinöille, kun vatsatauti alkoi. Siinä se meni sitten isillä taas yö pikkuneitiä hoivaillessa ja pyykkiä pestessä.
Meillä on perinteisesti vatsatauti kiertänyt koko perheen läpi, joten tässä nyt sitten odotellaan, tuleeko meille muillekin... Yleensä se on kyllä iskenyt melkein samaan aikaan äidillekin, joten uskaltaisiko sitä jo toivoa, että siltä vältyttiin...? En taida uskaltaa. Ehkä sitten loppuviikosta voi huokaista helpotuksesta, jos ei ole mitään oireita ilmennyt. Viime kerrallahan (vain pari kuukautta sitten!) tauti iski isiin vasta melkein viikon päästä...
No, nyt on sitten käsidesit kaivettu esille, ja yritetään pitää Ukko mahdollisimman kaukana Lotasta, ettei vaan tartu pöpöjä pikkumieheen. Se vaan on välillä vähän haasteellista, kun Lotta menee tosi vikkelästi paikasta toiseen ja touhuaa niin vauhti päällä, että joskus sitä vaan ei ennätä perään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti