Unipulmia

Lotta jo aika usein nukkuu koko yön omassa sängyssään, tai ainakin omatoimisesti lähtee takaisin omaan sänkyynsä Ronin alkaessa kitistä/itkeä/huutaa. Tai vaikka pikkuneiti olisikin siellä äidin ja isin välissä, tai aika usein jalkopäässä, niin se ei kovin paljon muiden unta häiritse.

Mutta pikkumies onkin sitten asia erikseen...

Yöt on menneet ihan hirveäksi hulinaksi ja huutamiseksi. Päiväunille Roni menee suht helposti, koska yleensä melkein nukahtaa maitopullon jälkeen. Mutta jos ei nukahda, niin sänkyyn laittamisen jälkeen yleensä vähän itkahtaa, harvemmin sen enempää, ja sitten nukahtaa. Mutta illalla ei. Yöllä ei.

Muutaman ekan kerran riittää, että Ronille laitetaan tutti takaisin suuhun (ja kokeiltu on myös ilman tutin laittamista), mutta sitten tulee kunnon huuto, jos ei pääse äidin viereen. Eikä sekään oikeastaan auta, sillä jos huutaminen lakkaakin, niin muu hulina alkaa sitten heti perään ja kestää enemmän tai vähemmän koko yön. Äitiä pitää potkia ja huitoa, isin päälle yritetään kiivetä. Ei ole kovin kaukana, että ne sängyn reunatkin tulevat vastaan, ja seuraavana kohteena lattia...

Välillä on tehty jaksoja niinkin, että Roni on saanut huutaa sängyssään ja nukahtaa takaisin uneen itsekseen ilman mitään tutin laittamisia. Menestys on ollut vaihtelevaa... Nyt palata takaisin tähän systeemiin, ja viime yönä sitä huutoa kuunneltiinkin sitten yli puoli tuntia. Ja se kun ei ole mitään pientä hiljaista itkua, vaan oikein kunnon huuto-raivoamista. Mutta sen jälkeen kyllä tuli uni, jota riitti aamuseitsemään saakka. Taisi olla jo melkein ennätys!

Yksi yö muuten taisi olla viime viikolla, että Roni nukkui omassa sängyssään jopa aamukuuteen saakka ihan vaan muutaman öisen tutin laittamisen voimalla. Tuo aamukuusi - ja useimmiten jo ennen sitä - onkin sitten meidän heräämisaika, siitä eteenpäin Roni kun hälisee ja hölisee, vaikka miten yritettäisiin nukkua. Pakko on äidin kuitenkin hetki saada sängyssä pötkötellä, joten puoli seitsemän aikaan vasta noustaan. Niin, vasta...

Päivällä Roni on selvästi väsynyt - sen verran huutoa ja kitinä on ollut ilmassa. Päiväunirytmi on myös ollut aika hakusessa viime aikoina. Nyt yritetään aloittaa uusi rutiini: yritetään pitää Roni hereillä lounaaseen saakka eli noin yhteentoista ja sen jälkeen sitten heti unille. Ja äsken se uni tuli tällä tavalla ihan saman tien, kun pääsi vaakatasoon. Tähän sitten päälle vielä jotkut myöhäiset iltapäivätorkut. Jos vaikka vaikuttaisi sitten tuohon yöhönkin. Haasteita asettaa tietysti meidän päivän muut ohjelmat eli jos mennään aamupäivällä vaikka puistoon, niin kuin usein mennään, niin sittenhän ne ekat unet tulee jo siinä... Ja suurin haaste äidille on tietysti se, että lapset nukkuu unet eri aikaan, eikä äidille jää yhtään omaa hetkeä...

Huudon ja kitinän syynä saattaa olla myös se, että ne korvat ei vieläkään ole parantuneet... Toivottavasti ei! Viime viikolla käytiin korvatulehduksen jälkeisessä kontrollissa ja korvat olivat vähän sameat ja lääkäri sanoi, että on mahdollista, että kehittyy putkitusta vaativa liimakorva, mikä nyt sinällään ei kai yleensä kivulias ole, kuuloon vaan saattaa vaikuttaa. Lääkäri sanoi myös, että korvat voi kyllä parantua kokonaan, kun odotellaan vielä vähän aikaa. Käski seurailla ja tulla takaisin, jos jotain oiretta on. No, en nyt osaa oikein sanoa onko tuo huutaminen jotain muuta vai korvia, joten lääkärille mennään uudestaan. Sittenpähän se selviää, kai...