Jotta pysyy joku logiikka tässä blogissa, niin mainittakoon näin vähän jälkijunassa, että kyllä ne Ronin korvat olivat kunnossa! Ei siis huudatettu lasta tulehtuneiden korvien kanssa...
Ja nyt ne yöt alkaakin jo mennä aika mukavasti: illalla nukahtaminen tulee laulujen kera ja yöllä se Etana-Elli edelleen toimii. Viime yönä tosin siinä etana-elleilyssä ja pään tyynyyn laittamisessa seisomaannousujen välillä taisi mennä reilu tunti, mutta jos nyt yhtään oikein muistan, niin se oli yön ainoa herätys. Aamuisin kun ei yleensä ole kauhean tarkkaa muistikuvaa yön tapahtumsta...
Ja hei, mikä parasta, aamuherätykset on siirtyneet myöhemmäksi! Roni alkaa kuikuilla omasta sängystä kuuden-seitsemän aikaan, mutta kun pääsee äidin kainaloon, niin nukkuipa pieni mies tässä eräänä päivänä jopa melkein puoli yhdeksään! Ja Lottakin nukkuu jo aika usein yli seitsemään. Jei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti