Päivän aikana tapahtuu monia juttuja, joista sitä ajattelee, että siitä ja tästä pitää muistaa kirjoittaa blogiin. Ja sitten kun jossain vaiheessa illalla tai monen päivän päästä ehtii koneelle ja saa blogin auki, niin ei tule mieleen mitään kirjoitettavaa. Joten päätinpä tänään kokeilla sellaista, että kirjoitin tuohon yhteen lehden kulmaan sanoja, joiden on tarkoitus muistuttaa, mitä blogiin pitäisi kirjoittaa. Ja sanalista näyttää tänään tältä:
- Lotta auttaa
- Lotan kastikkeet
- Roni ja lusikka
- Tylsää, epäreilua, tyhmää
- Lihat ensin
No niin, sitten pitäisi enää muistaa, että mitähän mikäkin tarkoitti... Yritetään!
Lounasta laittaessa pyysin Lottaa laittamaan itselleen haarukan ja lusikan. No, tällä kertaa neiti ei sitä tehnyt, mutta yleensä Lotta mielellään kattaa pöytään haarukat ja veitset meille kaikille. Ja muitakin asitoita, kunhan ne vaan on nostettu kaapista ensin vähän alemmas. Lotta auttaa innokkaasti myös pyykkien kanssa, ruoanlaitossa, pölyjen pyyhkimisessä (jota meillä ei kyllä kovin usein harrasteta, ehkä se siksi onkin niin hauskaa...!) ja muissa kotiaskareissa. Lotta on toimelias myös omissa jutuissaan, kuten esimerkiksi pukemisessa ja riisumisessa, potalla/pöntöllä käynnissä ja niistämisessä. Joskus sitä tietysti tarvitaan äidin tai isän apua, mutta vähenevässä määrin.
Ruokailuun noista muistisanoista näyttää liittyvän useampikin juttu... Roni tosiaan on opetellut jo tovin lusikalla syömistä, ja aika usein pikkumies lusikalla ruokaa suuhunsa saakin. Mutta suurin osa sapuskoista menee suuhun kyllä sormien kautta, ja osa tipahtelee tietysti lattialle. Tänään lounaalla Roni osasi hienosti ottaa ruokaa lusikkaan, mutta sen sijaan että olisi laittanut lusikan suuhun, Roni ottikin lusikasta sormilla ja laittoi sitten suuhun. Käyhän se niinkin!
Meidän molemmat lapset on oikeita lihansyöjiä! Useimmiten lautaselta katoaa ensin lihat, sitten vasta muut. Paitsi jos on kastiketta, niin sitten syödään kastikkeet ensin. Näin ainakin Lotan kohdalla, Roni ei vielä kastikkeita kovin paljoa ole maistellut. Tänään Lotalla oli lihapullien kanssa viikonloppuista kalakastiketta, ketsuppia ja vielä kaiken päällä mustaa kastiketta eli balsamicoa - Lotan kulinarismisekoitukset! Ja ensin meni kastikkeet, sitten lihapullat ja lopuksi kasvikset ja pasta.
Lotta bongaa uusia sanoja niin muiden puheesta kuin lastenohjelmistakin, erityisesti niistä, ja kokeilee niitä käyttöön. Tällä hetkellä moni asia on Lotan mielestä tylsää, tyhmää tai epäreilua. Omassa sängyssä ei kuulemma viitsi nukkua, koska siellä on tylsää. Ja siksi Lotta omien sanojensa mukaan hipsii yöllä äidin ja isän viereen nukkumaan. Jep. Epäreilun käyttökohteita ei nyt tätä kirjoittaessa tule äidillä mieleen, mutta sen muistan, että ihan aina sana ei ole oikeanlaisessa käytössä. Tai sitten äiti vaan ei ymmärrä... Ja tyhmää on jos joku on vihainen. Esimerkiksi Richard Scarryn Touhulassa oleva eipäs-possu, joka on vähän vihainen eli Lotan mielestä se on tyhmä. No joo, onhan siinä selvä logiikka...
Ja tulipa vielä mieleen, että tänään välipalalla Lotta halusi muroja mukiin. No, niitä neidin oli saama, ja Roni halusi tietysti samaa - pikkumies alkoi innokkaasti osoitella siskon mukia. Laitoin sitten Ronillekin muroja, mutta en kuppiin, vaan muovilautaselle, jotta olisi helpompi syödä, eikä astia kaatuisi. Siitäkös Roni kimpaantui ja alkoi huutaa. Murot piti saada samanlaiseen kuppiin kuin siskolla. Onneksi äiti ymmärsi vähällä huutamisella, ja niin Roni sai murot mukiin ja oli taas tyytyväinen. Ja sitten olikin hyvä heittää se muki muroineen lattialle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti