Tänään käytiin tutustumassa lasten tulevaan hoitopaikkaan ja hoitotätiin eli siis perhepäivähoitajaan. Pakko sanoa, että vaikka hoito ei ole vielä edes alkanut, niin tämän visiitin perusteella olen enemmän kuin iloinen, että ei saatukaan päiväkotipaikkaa, vaan lapset saavat yksilöllisempää hoitoa melkein kuin kotona. Ja se on kiva se!
Hoitotäti oli tosi mukava, eivätkä lapsetkaan yhtään vierastaneet. Lotta meni reippaasti tädin kanssa käsipesulle, kun mentiin hiekkalaatikkoleikkien jälkeen kurkkaamaan taloon sisälle. Hoitotäti asuu miehensä ja neljän poikansa kanssa omakotitalossa, joka on kivasti kadun päässä viimeisenä talona, ja pihan vierestä alkaa metsä. Lotta on kovasti halunnut trampoliinia, vaikka meillä ei omaa pihaa olekaan, joten oli kiva yllätys, kun hoitotädin pihalla sellainen hökötys oli! Nyt pääsee neiti hyppimään!
Hoitotädin kanssa tehdään varhaiskasvatussuunnitelmat, kuten päiväkodissakin, ja kaikenlaista ohjelmaa ja puuhaa on myös suunnitelmallisesti luvassa. Muut hoitolapset ovat 3-vuotiaat tyttö ja poika eli kivasti Lotalle leikkikaverit, ja tietysti myös Ronillekin.
Hoitopaikka sijaitsee parin kilometrin päässä meidän kotoa. Vaikka olisihan tässä lähempänäkin näitä hoitajia, niin on jotenkin kiva, että lapset saavat olla hoidossa omakotitalossa, jossa voi pihalla leikkiä, kun itse asutaan kerrostalossa, jossa ei ole minkäänlaista pihaa.
Syksyllä sitten nähdään, miten asiat käytännössä lähtevät rullaamaan. Kiva kuitenkin, että sitä odotellessa tässä on vielä monta, monta kesäpäivää...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti