Kuherruskuukausi hoidossa on virallisesti ohi. Tasan kuukausi aloittamisen jälkeen alkoi Lotalla ne vaikeammat aamu ja puheet siitä, ettei tykkää olla hoidossa... Roni ei vielä päiväkotiin ole ehtinytkään missään vaiheessa tykästyä, vaikka muutamina päivinä on kyllä sanonut, että kivaa on ollut. Ja reippaasti ja hyvillä mielin ukko siellä kyllä päivänsä kuulemma viettää, vaikka äidille muuta kertookin.
Tietysti se aamun tuska ja eroahdistus menee molemmilla muruilla nopeasti ohi, mutta on se silti vaan jotenkin ikävää irrotella niitä pieniä sormia omasta kaulasta irti ja jättää hoitotädin syliin kirkumaan... Lotalla on nyt ollut viikon verran tällaisia aamuja... Iltapäivällä neitipieni on kyllä reippaasti ulkona ja vauhti päällä, eikä kotonakaan meno sen kummempaa ole. Ja päivätkin Lottakin kuulemma touhottaa innoissaan, joten kai se vaan on sitten jotain eroahdistusta.
Parempia hoitopäiväfiiliksiä ja aamuja odotellessa - kai ne vielä siellä jossain tulevaisuudessa odottaa...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti