Kirjoitanpa nyt taas jälleen kerran, mitä meillä tapahtuu öisin - tai lähinnä siis, mitä Lotan yöhön kuuluu.
Meillä ei enää syödä yömaitoa. Yösyöttöjen lopettaminen sujui ihan uskomattoman hämmästyttävän ihmeellisen helposti! Tuli aiheesta juttua yhden tutun kanssa, ja pohdin ääneen, että mitenhän sitä vielä siitä yömaidosta pääsisi eroon. No, ohjeena 2-vuotiaan tytön äidiltä sain, että sillä tavalla, että et vaan anna sitä. How simple! Ajattelin, että eihän se nyt niin yksinkertaisesti voi sujua. Mutta Lotta yllätti!
Viime viikolla yhtenä yönä en sitten antanut maitoa, kun Lotta kähisteli omassa huoneessaan - kävin vain laittamassa tutin suuhun, ja muutaman minuutin nukuttamisen jälkeen neiti oli takaisin unessa. Ja aamulla vasta heräsi syömään maitoa. Seuraavina öinä jatkettiin samalla linjalla, ja tuntuu, ettei neiti edes kaipaa sitä maitopulloa.
Nukkumaan Lotta menee yleensä kahdeksan aikaan, ja herää aamulla seitsemän maissa. Yöllä herätään edelleen ainakin kerran (olisiko tottumuksesta yömaitoon...?), joskus useammin. Nykyään Lotta nukkuu siis yöt omassa sängyssään omassa huoneessaan. Tosin joskus, jos oikein kovasti harmittaa (eli ei rauhoituta ollenkaan omaan sänkyyn), niin sitten pääsee äidin ja isän väliin nukkumaan. Hampaidentulo muun muassa on sellainen tekijä, joka harmittaa vietävästi. Nytkin taitaa olla tulossa lisää hampaita, kun sormet on ihan koko ajan suussa, ja ainakin alaikenissä on selvää turvotusta.
Nukkumaanmeno on välillä ihan superhelppoa - pieni vain kannetaan omaan sänkyyn, ja nukahtaa samantien! Välillä iltaisin omaan sänkyyn ei haluta sitten millään. Nyt meillä on otettu ihan tavaksi, että kun kaikki perusjutut on tsekattu, niin neiti saa oman aikansa sängyssään huudella. Yleensä nukahtaa kuitenkin suht nopeasti ilman, että tarvitsee mennä sitten enää rauhoittelemaan.
Päikkäreitä meillä muuten on nykyään kahdet, enää harvemmin kolmet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti