Omalla kasvimaalla kasvatettua:
Innokkaat metsäretkeilijät:
Simppelit lelut on parhaita:
lauantai 20. syyskuuta 2014
Kuvia syksyn touhuista
perjantai 29. elokuuta 2014
Vesipeuhua ja lastentanssia
Siinä meidän lasten harrastukset tälle syksylle.
Aiemmin Roni ei ole ollut missään harrastuksessa, paitsi vauvana vauvauinnissa ja viime keväänä kuukauden kestävässä lasten jalkapallo-koulussa. Roni tykkää kovasti palloilusta, mutta tuolla jalkapallo-harrastuksessa Roni ei viihtynyt kovin hyvin. Hippa oli Ronin mielestä pelottavaa ja koko homma oli jotenkin paljon huonommin järjestetty kuin aiempina vuosina, kun Lotta on vastaavassa ollut.
Joka tapauksessa, tähän asti Ronille on hyvin riittänyt harrastukseksi tuo päiväkoti ja lähes 9-tuntiset päivät siellä. Tänäkään syksynä ei oltu alunperin menossa mihinkään, mutta kun kaveri ehdotti, että lähtisikö Roni uintipeuhuun, jonne hänen poikansakin oli menossa, niin päätettiin ilmoittautua mukaan. Lotta on ollut vastaavassa 3-vuotiaana ja tykkäsi hirveän paljon.
Kerrottiin Ronille, että uintia olisi nyt sitten luvassa, ja siihenpä Roni totesi, että "en mene!" Ihan itkun kanssa on väännetty, että mennäänkö sinne vai ei, mutta ajateltiin nyt kuitenkin kokeilla se eka kerta ja perutaan sitten, jos ei yhtään ole kivaa. Eka kerta oli viime viikonloppuna ja kivastihan siellä sujui! Lotta oli mukana katselemassa, ja innostui niin, että halusi myös mennä johonkin uintiryhmään. Ja kappas, samaan aikaan olisi juuri sopivasti uimakoulu Lotan ikäisille! Ryhmät kuitenkin olivat niin täynnä, ettei mahtunut mukaan - ja sekös neitiä harmitti. No katsotaan, jos paikka vielä vapautuisi. Toisaalta, yksi harrastus viikossa on kyllä ihan riittävä päiväkoti-ikäiselle - että katsotaan, miten asia nyt sitten etenee...
Lotalla on siis olemassa jo toinen harrastus, lasten tanssi Dance Artin ryhmässä. Lotan moni päiväkotikaveri on ollut tanssimassa jo viime vuonna, ja se innostus on ajoittain tarttunut Lottaankin. Keväällä mietittiin, että mikä harrastus olisi kiva, ja silloin sitten tanssi ei kiinnostanut yhtään. Sama juttu oli yhdellä Lotan kaverilla, joka sai synttärilahjaksi tuon tanssikoulun lahjakortin. No, molemmille tytöille kun ehdotettiin, että eikö olisi kiva käydä yhdessä tanssissa ja nähdä toisiaan aina siellä, niin johan neidit innostuivat! Tanssia on ollut nyt pari kertaa, ja tytöt tykkää! Siinä samalla on äideille hyvä aika mennä lenkille - jota ei vielä tosin kummallakaan kerralla ehditty tehdä: toisella kerralla pienemmät lapset oli mukana, niin puistoiltiin, ja toisella kerralla käytiin kahvilla. Erittäin mukavaa sekin!
Aiemmin Roni ei ole ollut missään harrastuksessa, paitsi vauvana vauvauinnissa ja viime keväänä kuukauden kestävässä lasten jalkapallo-koulussa. Roni tykkää kovasti palloilusta, mutta tuolla jalkapallo-harrastuksessa Roni ei viihtynyt kovin hyvin. Hippa oli Ronin mielestä pelottavaa ja koko homma oli jotenkin paljon huonommin järjestetty kuin aiempina vuosina, kun Lotta on vastaavassa ollut.
Joka tapauksessa, tähän asti Ronille on hyvin riittänyt harrastukseksi tuo päiväkoti ja lähes 9-tuntiset päivät siellä. Tänäkään syksynä ei oltu alunperin menossa mihinkään, mutta kun kaveri ehdotti, että lähtisikö Roni uintipeuhuun, jonne hänen poikansakin oli menossa, niin päätettiin ilmoittautua mukaan. Lotta on ollut vastaavassa 3-vuotiaana ja tykkäsi hirveän paljon.
Kerrottiin Ronille, että uintia olisi nyt sitten luvassa, ja siihenpä Roni totesi, että "en mene!" Ihan itkun kanssa on väännetty, että mennäänkö sinne vai ei, mutta ajateltiin nyt kuitenkin kokeilla se eka kerta ja perutaan sitten, jos ei yhtään ole kivaa. Eka kerta oli viime viikonloppuna ja kivastihan siellä sujui! Lotta oli mukana katselemassa, ja innostui niin, että halusi myös mennä johonkin uintiryhmään. Ja kappas, samaan aikaan olisi juuri sopivasti uimakoulu Lotan ikäisille! Ryhmät kuitenkin olivat niin täynnä, ettei mahtunut mukaan - ja sekös neitiä harmitti. No katsotaan, jos paikka vielä vapautuisi. Toisaalta, yksi harrastus viikossa on kyllä ihan riittävä päiväkoti-ikäiselle - että katsotaan, miten asia nyt sitten etenee...
Lotalla on siis olemassa jo toinen harrastus, lasten tanssi Dance Artin ryhmässä. Lotan moni päiväkotikaveri on ollut tanssimassa jo viime vuonna, ja se innostus on ajoittain tarttunut Lottaankin. Keväällä mietittiin, että mikä harrastus olisi kiva, ja silloin sitten tanssi ei kiinnostanut yhtään. Sama juttu oli yhdellä Lotan kaverilla, joka sai synttärilahjaksi tuon tanssikoulun lahjakortin. No, molemmille tytöille kun ehdotettiin, että eikö olisi kiva käydä yhdessä tanssissa ja nähdä toisiaan aina siellä, niin johan neidit innostuivat! Tanssia on ollut nyt pari kertaa, ja tytöt tykkää! Siinä samalla on äideille hyvä aika mennä lenkille - jota ei vielä tosin kummallakaan kerralla ehditty tehdä: toisella kerralla pienemmät lapset oli mukana, niin puistoiltiin, ja toisella kerralla käytiin kahvilla. Erittäin mukavaa sekin!
keskiviikko 13. elokuuta 2014
Kesä tuli, kesä meni - syksyä kohden mennään!
Kesälomaa meillä kesti koko heinäkuun, viisi viikkoa yhteensä. Ja kyllä oli mielettömät lomasäät, hellettä viikkotolkulla! Uutisissa kerrottiin, että eilen oli 38. hellepäivä putkeen - eli aika uskomaton lämpöaalto on tänne pohjoisen perukoille tänä kesänä iskenyt! Kesäloma meni siis lämmöstä, auringosta ja aikatauluttomuudesta nauttiessa. Nähtiin kavereita ja Särkänniemessäkin vielä piipahdettiin. Uimala oli meillä hellesäillä ahkerassa käytössä, ja Lotasta kuoriutui aika vesipeto, joka sukelteli altaan päästä toiseen!
Tällä viikolla on jo ollut sateistakin, ja aamulla vain 15 astetta lämmintä (!) eli syksyä kohti ollaan kyllä jo menossa. Eilen töissä käveltiin lounaalle siihen naapuritaloon, ja juuri oli sade lakannut. Tuoksui ihan syksyiselle metsälle, ihana tuoksu kyllä sekin!
Tällä viikolla on myös kerätty omalta pihalta puusta pudonneita huonoja omenoita pois ja muita syksyä-kohden-hommia, ja ilma on iltaisin ollut jo kivan raikas. Meillä on kolme omenapuuta, joiden lajikkeista ei ole mitään havaintoa. Yksi puu kasvattaa sellaisia pehmeitä ja jauhoisia omenoita, jotka ovat jo nyt kypsiä. Tämän puun omenat tosin on aika huonokuntoisia, tosi paljon mustia täpliä pinnassa ja muuta röhnää. Lisäksi suurimmasta osasta on käynyt haukkamassa joku ötökkä tai pieni eläin, ja nyt ne kolot ovat täynnä ampiaisia. Sinänsä ei haittaa, koska tämän vuoden runsaan sadon kanssa me ollaan kyllä muutenkin ihmeissämme näiden kolmen puun ja niiden omenoiden kanssa.
Arki, töihin ja päiväkotiin paluu alkoivat viime viikolla. Minulla tuli heti alkuun paluu vapaalle, kun viimeisenä lomapäivänä iski noidannuoli alaselkään nostaessani Ronia uimalassa. Hoitelin sitä pari päivää kotona jumppaillen ja pitäen selkää sopivasti liikkeessä (lääkärin ohje: "älä makaa, istu tai seiso paikoillasi"...). Arki on sinänsä ollut normaalista poikkeavaa, koska isi on ollut mopokisahommissa kaikki illat ja viikonloput, joten me on lasten kanssa sitten touhuttu keskenämme milloin mitäkin. Lasten uusi innostus on pelata Muuttuvaa labyrinttiä pihalla, joten sitä me on siellä sitten tahkottu...
Tällä viikolla on jo ollut sateistakin, ja aamulla vain 15 astetta lämmintä (!) eli syksyä kohti ollaan kyllä jo menossa. Eilen töissä käveltiin lounaalle siihen naapuritaloon, ja juuri oli sade lakannut. Tuoksui ihan syksyiselle metsälle, ihana tuoksu kyllä sekin!
Tällä viikolla on myös kerätty omalta pihalta puusta pudonneita huonoja omenoita pois ja muita syksyä-kohden-hommia, ja ilma on iltaisin ollut jo kivan raikas. Meillä on kolme omenapuuta, joiden lajikkeista ei ole mitään havaintoa. Yksi puu kasvattaa sellaisia pehmeitä ja jauhoisia omenoita, jotka ovat jo nyt kypsiä. Tämän puun omenat tosin on aika huonokuntoisia, tosi paljon mustia täpliä pinnassa ja muuta röhnää. Lisäksi suurimmasta osasta on käynyt haukkamassa joku ötökkä tai pieni eläin, ja nyt ne kolot ovat täynnä ampiaisia. Sinänsä ei haittaa, koska tämän vuoden runsaan sadon kanssa me ollaan kyllä muutenkin ihmeissämme näiden kolmen puun ja niiden omenoiden kanssa.
Arki, töihin ja päiväkotiin paluu alkoivat viime viikolla. Minulla tuli heti alkuun paluu vapaalle, kun viimeisenä lomapäivänä iski noidannuoli alaselkään nostaessani Ronia uimalassa. Hoitelin sitä pari päivää kotona jumppaillen ja pitäen selkää sopivasti liikkeessä (lääkärin ohje: "älä makaa, istu tai seiso paikoillasi"...). Arki on sinänsä ollut normaalista poikkeavaa, koska isi on ollut mopokisahommissa kaikki illat ja viikonloput, joten me on lasten kanssa sitten touhuttu keskenämme milloin mitäkin. Lasten uusi innostus on pelata Muuttuvaa labyrinttiä pihalla, joten sitä me on siellä sitten tahkottu...
sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
Frisbeegolfia ja telttailua
Riutassa on fresbeegolf-rata, ja se on rakennettu kivasti niin, että siinä on alussa useampi väylä helposti lasten kanssa käytäväksi. Lapset tykkäävät heitellä frisbeetä ja jaksavat jo hyvin ne parkkipaikan lähistöllä olevat viisi-kuusi väylää. Frisbeegolf on mukavaa vapaapäivän ajanvietettä, ja nyt jo lapset ovat sen verran isoja, että itsekin pystyy vähän paremmin keskittymään heittämiseen - silti se tuppaa minulla jostain kumman syystä ihan väärään suuntaan lähtevän...
Tässä pari kuvaa viime visiitiltä:
Tässä pari kuvaa viime visiitiltä:
Tänä kesänä meillä on myös telttailtu. Lotta toivoi jo viime kesänä telttaa, ja isi lupasi, että menevät joskus ukin pihalle telttaan yöksi. No, sitä isin vanhaa telttaa ei löytynyt mistään, joten uusi piti hankkia. Nyt kun meillä on se omakin piha, niin sinnehän sitä oli hyvä sitten suunnata - ei olisi pitkä matka omaan sänkyyn, jos telttailu alkaisi pelottaa liikaa... Ensimmäinen kokeilu oli kokoonpanolla isi ja lapset. Ronihan se sieltä tuli omaan sänkyyn jo illan alkajaisiksi, mutta Lotta ja isi nukkuivat koko yön teltassa. Seuraavana yönä oli äidin ja lasten vuoro, jolloin Ronikin jo malttoi nukkua teltassa. Ja hyvin nukkuikin! Roni nimittäin nukkuu edelleen melko huonosti: herää ainakin kerran yössä huutamaan, eikä meinaa millään rauhoittua - on ihan umpiunessa, niin on vaikea rauhoitellakaan. Ja joka yö pikkumies tulee vanhempien sänkyyn. Joskus se ei haittaa, sillä osaa nukkua rauhallisesti, mutta joskus isi joutuu lähtemään sohvalle, kun alkaa tulla jaloista päähän tai selkään tai milloin mihinkin. No, kaipa ne kokonaan nukutut yöt meillekin joskus vielä koittavat - Roni on nimittäin nukkunut koko elämänsä aikana ehkä noin neljä yötä heräämättä (tai meitä muita herättämättä) kertaakaan...
Kuule hei, se on nyt kesäloma!
Ronilla on nyt muutaman päivän ajan ollut hokema, jota hokee ihan koko ajan: "Kuule hei". Lähes kaikki lauseet alkavat "kuule" tai "kuule hei". Hassua.
Nyt on kaksi viikkoa lomaa takana, ja vielä kolme edessä - isillä tosin jäljellä enää yksi. Ensimmäisen lomaviikon jälkeen alkoivat ihanat helteet, ja kyllä sitä jotenkin talven, kevään ja syksyn kylminä unohtaa, että miten ihanaa se lämpö onkaan! On niin mukavaa, kun voi omalla pihalla bikineissä loikoilla aurinkotuolissa kirjaa lukien, ja lapset loiskuttelevat uima-altaassa välillä trampoliinilla pomppien. Ah, tätä on niin odotettu!!!
Lasten kanssa on käyty myös uimalassa, tänään viimeksi. Puistoissaa on leikitty, ja jäätelöä syöty - varmaan joka päivä!
Tällä viikolla lapset pääsivät ensimmäistä kertaa ikinä myös Puuhamaahan. Ei kerrottu, että mihin lähdetään, ja lapset luulivat uimarannan olevan kohteena. No, Puuhamaan pihassa oli sitten suuri yllätys, kun tajusivat, että missä ollaan! Voi sitä riemun määrää! Puuhamaa tosin ei ihan vielä meidän lapsille täysin auennut, kun eivät halunneet mennä suurimpaan osaan jutuista, kuten kaikki auto- ja pyöräjutut tai veneet. Lämmintä oli tuona päivänä "vain" 23 astetta, ja tuuli jonkin verran, joten vesialuekaan ei oikein iskenyt. Roni kasteli kerran altaassa ja se riitti, Lotta jaksoi jonkin aikaa vesiliukumäkeä laskea, mutta sitten tuli jo kylmä. Parasta Puuhamaassa oli kuulemma se, että sai pehmistä. Ne on ne elämän pienet ilot!
Nyt on kaksi viikkoa lomaa takana, ja vielä kolme edessä - isillä tosin jäljellä enää yksi. Ensimmäisen lomaviikon jälkeen alkoivat ihanat helteet, ja kyllä sitä jotenkin talven, kevään ja syksyn kylminä unohtaa, että miten ihanaa se lämpö onkaan! On niin mukavaa, kun voi omalla pihalla bikineissä loikoilla aurinkotuolissa kirjaa lukien, ja lapset loiskuttelevat uima-altaassa välillä trampoliinilla pomppien. Ah, tätä on niin odotettu!!!
Lasten kanssa on käyty myös uimalassa, tänään viimeksi. Puistoissaa on leikitty, ja jäätelöä syöty - varmaan joka päivä!
Tällä viikolla lapset pääsivät ensimmäistä kertaa ikinä myös Puuhamaahan. Ei kerrottu, että mihin lähdetään, ja lapset luulivat uimarannan olevan kohteena. No, Puuhamaan pihassa oli sitten suuri yllätys, kun tajusivat, että missä ollaan! Voi sitä riemun määrää! Puuhamaa tosin ei ihan vielä meidän lapsille täysin auennut, kun eivät halunneet mennä suurimpaan osaan jutuista, kuten kaikki auto- ja pyöräjutut tai veneet. Lämmintä oli tuona päivänä "vain" 23 astetta, ja tuuli jonkin verran, joten vesialuekaan ei oikein iskenyt. Roni kasteli kerran altaassa ja se riitti, Lotta jaksoi jonkin aikaa vesiliukumäkeä laskea, mutta sitten tuli jo kylmä. Parasta Puuhamaassa oli kuulemma se, että sai pehmistä. Ne on ne elämän pienet ilot!
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Juokse, juokse!
Pienten lasten nostelu ja istumatyö sekä lisäksi autossa istumista työmatkoilla päälle. Selkä ei tykkää.
Minulla oli äitiys- ja hoitovapailta takaisin töihin paluun jälkeen (siis vuonna 2012) selkä useaan otteeseen tosi kipeä, ja oli se ollut aina silloin tällöin ennenkin. Välillä joutui ottamaan kuurina särkylääkkeitä, jotta alkoi helpottaa. Vihdoin sain mentyä viime keväänä työterveyslääkärille ja siitä fysioterapeutille, joka antoi hyvät jumppaohjeet.
Aloin tehdä syviä vatsa- ja selkälihaksia vahvistavia jumppaliikkeitä sekä liityin Hyvään Kuntoon. Hienosti auttoi, eikä ollut selkä enää kipeä!
Tykkäsin kovasti Hyvän Kunnon tunneista, etenkin Bodycombatista ja Bodybalancesta, ja salilla käymisestäkin ehdin loppumetreillä innostua. Plussaa oli tietysti myös se, että siellä oli lastenhoitomahdollisuus, mutta pitkän hoitopäivän jälkeen en raaskinut raahata lapsia vielä toiseen hoitopaikkaan, joten sitä hoitoa tuli käytettyä vain pari kertaa. Kuitenkin toiselle puolelle kaupunkia kulkeminen, aikataulujen sumpliminen ja tietysti myös se melko kallis hintakin alkoivat jossain vaiheessa rasittamaan. Välillä oli viikkoja, jopa kuukausia, etten ehtinyt käydä ollenkaan, kun oli niin paljon sitä ja tätä, tai oltiin kipeänä.
Lenkille lähteminen oli paljon helpompaa - sen kun vain veti lenkkarit jalkaan ja astui ovesta ulos! Mutta toisaalta, kun maksoin jäsenmaksua Hyvään Kuntoon, niin aina lenkille lähtiessä tuli fiilis, että olisi pitänyt mennä sinne, mistä maksoin joka tapauksessa...
Talven kurasäiden aikaan kuitenkin innostuin lenkkeilystä, ja kun keväällä ilmoitettiin, että meillä töissä järjestettäisiin kymppi-tapahtuma toukokuussa, niin päätin osallistua siihen ja alkaa pidentää lenkkejäni. Ennen juoksin noin 30-40 min lenkkejä, ja nyt niitä piti hieman pidentää kohti kymppiä. Lenkkeilystä tuli uusi, kiva harrastus, ja oikein aloin odottaa, että ihanaa, kun pääsee tunniksi ulos omaan rauhaan hyvän musiikin kera!
Lenkkeilyyn tuo oman lisänsä myös tulosten seuraaminen. Käytössä on Endomondo puhelimessa, joka tallentaa matkan gps:llä. On mielenkiintoista seurata omaa vauhtia ja sen kehittymistä.
Kympille treenaaminen oli kivaa, ja tulin siihen tulokseen, että pitääkin olla joku tavoite, mitä varten juoksee. Meidän sambaporukasta onneksi useampi on alkanut viime vuosina juosta, joten nyt sitten mietimme, että osallistuisimme yhdessä johonkin juoksutapahtumaan. Ja siinähän onkin sitten taas hyvä syy pitää bileet sen jälkeen...!
Nyt se kymppi ja vähän ylikin menee ihan kevyesti, joten ehkäpä ensi kesänä sitten johonkin puolimaratoonille - eihän se ole kuin kymppi kertaa kaksi!
Olen yrittänyt innostaa Lottaa opettelemaan polkupyörällä ajamista, jotta voisi lähteä äidin kanssa lenkille (kun aika usein tulee lapsilta nurinaa, että äiti, älä mene lenkille...). Lotta melkein jo oppi kunnolla pyörällä ajamisen, mutta sitten innostus lopahti. No, ehkä loman aikana sitten! Ja ehkä on myös aika kiva käydä lenkillä ihan itsekseen...!
Minulla oli äitiys- ja hoitovapailta takaisin töihin paluun jälkeen (siis vuonna 2012) selkä useaan otteeseen tosi kipeä, ja oli se ollut aina silloin tällöin ennenkin. Välillä joutui ottamaan kuurina särkylääkkeitä, jotta alkoi helpottaa. Vihdoin sain mentyä viime keväänä työterveyslääkärille ja siitä fysioterapeutille, joka antoi hyvät jumppaohjeet.
Aloin tehdä syviä vatsa- ja selkälihaksia vahvistavia jumppaliikkeitä sekä liityin Hyvään Kuntoon. Hienosti auttoi, eikä ollut selkä enää kipeä!
Tykkäsin kovasti Hyvän Kunnon tunneista, etenkin Bodycombatista ja Bodybalancesta, ja salilla käymisestäkin ehdin loppumetreillä innostua. Plussaa oli tietysti myös se, että siellä oli lastenhoitomahdollisuus, mutta pitkän hoitopäivän jälkeen en raaskinut raahata lapsia vielä toiseen hoitopaikkaan, joten sitä hoitoa tuli käytettyä vain pari kertaa. Kuitenkin toiselle puolelle kaupunkia kulkeminen, aikataulujen sumpliminen ja tietysti myös se melko kallis hintakin alkoivat jossain vaiheessa rasittamaan. Välillä oli viikkoja, jopa kuukausia, etten ehtinyt käydä ollenkaan, kun oli niin paljon sitä ja tätä, tai oltiin kipeänä.
Lenkille lähteminen oli paljon helpompaa - sen kun vain veti lenkkarit jalkaan ja astui ovesta ulos! Mutta toisaalta, kun maksoin jäsenmaksua Hyvään Kuntoon, niin aina lenkille lähtiessä tuli fiilis, että olisi pitänyt mennä sinne, mistä maksoin joka tapauksessa...
Talven kurasäiden aikaan kuitenkin innostuin lenkkeilystä, ja kun keväällä ilmoitettiin, että meillä töissä järjestettäisiin kymppi-tapahtuma toukokuussa, niin päätin osallistua siihen ja alkaa pidentää lenkkejäni. Ennen juoksin noin 30-40 min lenkkejä, ja nyt niitä piti hieman pidentää kohti kymppiä. Lenkkeilystä tuli uusi, kiva harrastus, ja oikein aloin odottaa, että ihanaa, kun pääsee tunniksi ulos omaan rauhaan hyvän musiikin kera!
Lenkkeilyyn tuo oman lisänsä myös tulosten seuraaminen. Käytössä on Endomondo puhelimessa, joka tallentaa matkan gps:llä. On mielenkiintoista seurata omaa vauhtia ja sen kehittymistä.
Kympille treenaaminen oli kivaa, ja tulin siihen tulokseen, että pitääkin olla joku tavoite, mitä varten juoksee. Meidän sambaporukasta onneksi useampi on alkanut viime vuosina juosta, joten nyt sitten mietimme, että osallistuisimme yhdessä johonkin juoksutapahtumaan. Ja siinähän onkin sitten taas hyvä syy pitää bileet sen jälkeen...!
Nyt se kymppi ja vähän ylikin menee ihan kevyesti, joten ehkäpä ensi kesänä sitten johonkin puolimaratoonille - eihän se ole kuin kymppi kertaa kaksi!
Olen yrittänyt innostaa Lottaa opettelemaan polkupyörällä ajamista, jotta voisi lähteä äidin kanssa lenkille (kun aika usein tulee lapsilta nurinaa, että äiti, älä mene lenkille...). Lotta melkein jo oppi kunnolla pyörällä ajamisen, mutta sitten innostus lopahti. No, ehkä loman aikana sitten! Ja ehkä on myös aika kiva käydä lenkillä ihan itsekseen...!
Hyvää juhannusta!
Meillä juhannus sujuu rauhallisissa merkeissä kotikulmilla ilman sen kummempia suunnitelmia. Me ei olla mitään hirveän innokkaita mökkeilijöitä, joten ollaan yleensä juhannuksena ihan vaan kotona ja nautitaan kiireettömyydestä ja hiljaisuudesta - sikäli kun se nyt ylipäätään lasten kanssa on mahdollista...!
Tänään käytiin lasten kanssa aamupäivällä pikästä aikaa Antinpuistossa. Sitä vaan ei tule nykyään niin usein puistoiltua, kun on tuo omakin piha ja lapsilla kavereita naapurissa. Silloin, kun asuttiin kerrostalossa keskustassa, meillä ei ollut mitään omaa pihaa parkkipaikkaa lukuunottamatta, joten joka päivä suunnattiin johonkin puistoon, usein jopa kaksi kertaa. Siksi onkin nyt niin ihanaa aamulla vaan avata ovi, ja päästää lapset pihalle kirmaamaan!
Tänään myös juhannussaunottiin jo iltapäivällä, koska isi oli käynyt jo aamupäivällä enduro-metsässä ja minä lenkillä. Saunomisen lomassa istuttiin lasten kanssa pitkä tovi terassilla kylpytakit päällä saunajuomat kädessä, ja nautittiin kesästä, omasta pihasta ja vapaasta.
Päivälliseksi syötiin raparperi-banaanipaistosta (http://www.myllynparas.fi/suomi/reseptit/jalkiruoat_ja_valipalat/paistokset/raparperi_kaurapaistos/) ja jäätelöä. Iltapalaksi taidetaan grillata makkarat, jotta pysyy jotain juhannusperinteitä yllä - ehkä jopa puetaan lämpimästi päälle ja mennään terassille niitä syömään...!
Viime vuonna käytiin juhannuksena Linnanmäellä ja se on vähän ollut suunnitelmissa nytkin. Eli säästä riippuen, huomenna juhannuspäivänä saatamme piipahtaa Helsingin suunnalla, jos siltä tuntuu!
Tänään käytiin lasten kanssa aamupäivällä pikästä aikaa Antinpuistossa. Sitä vaan ei tule nykyään niin usein puistoiltua, kun on tuo omakin piha ja lapsilla kavereita naapurissa. Silloin, kun asuttiin kerrostalossa keskustassa, meillä ei ollut mitään omaa pihaa parkkipaikkaa lukuunottamatta, joten joka päivä suunnattiin johonkin puistoon, usein jopa kaksi kertaa. Siksi onkin nyt niin ihanaa aamulla vaan avata ovi, ja päästää lapset pihalle kirmaamaan!
Tänään myös juhannussaunottiin jo iltapäivällä, koska isi oli käynyt jo aamupäivällä enduro-metsässä ja minä lenkillä. Saunomisen lomassa istuttiin lasten kanssa pitkä tovi terassilla kylpytakit päällä saunajuomat kädessä, ja nautittiin kesästä, omasta pihasta ja vapaasta.
Päivälliseksi syötiin raparperi-banaanipaistosta (http://www.myllynparas.fi/suomi/reseptit/jalkiruoat_ja_valipalat/paistokset/raparperi_kaurapaistos/) ja jäätelöä. Iltapalaksi taidetaan grillata makkarat, jotta pysyy jotain juhannusperinteitä yllä - ehkä jopa puetaan lämpimästi päälle ja mennään terassille niitä syömään...!
Viime vuonna käytiin juhannuksena Linnanmäellä ja se on vähän ollut suunnitelmissa nytkin. Eli säästä riippuen, huomenna juhannuspäivänä saatamme piipahtaa Helsingin suunnalla, jos siltä tuntuu!
keskiviikko 18. kesäkuuta 2014
Melkein jo lomalla!
Vielä olisi yksi viikko töitä ja päiväkotia, ja sitten koittaa loma!
Meillä on ollut melkein jo lomafiilikset tuosta kurjasta säästä huolimatta - eilen siis satoi lunta! Oikeasti, kesäkuussa lunta. Huh! Ja on ollut aika kylmääkin: tänään aamulla 7 astetta lämmintä. Ei meinaa oikein osata edes pukeutua, kun eihän kesällä mitään välivaatteita lapsillekaan esiin kaiveta, eihän...? Syksyllä kun tulee 10 astetta lämmintä, niin silloin kaivetaan fleecet esiin, ja pari astetta kylmempi sää tuo tullessaan jo talvikamppeet!
Säästä huolimatta meille lomafiiliksen toi neljän päivän vapaa, kun oltiin lasten kanssa maanantai ja tiistai vapaapäivillä Satu-tädin Suomen visiitin kunniaksi. Parit viime päivät onkin menneet tiiviisti mummulassa Satu-tädin kanssa touhutessa, ja nähtiinpä siellä eilen pitkästä aikaa myös minun serkkuani kera lasten pikkuserkku-tytön!
Tänään oli työpäivä ja lapsilla hoitopäivä, josta tosin mummu ja Satu kävivät heidät jo ajoissa hakemassa. Minä hoitelin juhannuksen ruokakauppareissun ja kävin sambailemassa, ja hain lapset kotiin vasta seitsemän jälkeen. Roni oli vastassa hirveän kiukun kera ja huusi, että haluaa olla mummulla vielä nukkumisen ajan. Aina äiti tulee liian aikaisin hakemaan...!
Kesälomalle meillä ei ole kummempia suunnitelmia, mutta syyslomareissu tuli juuri varattua! Enpä olekaan koskaan ennen näin etukäteen varannut mitään! Etenkin silloin, kun meillä ei ollut vielä lapsia, tuli aina otettua jotkut äkkilähtölennot muutamaa päivää ennen lähtöä. Jotenkin tuntuu niin kauhean vaikealta suunnitella etukäteen, ja entä jos tuleekin jotain, ja sitten niitä ei voi muuttaa? No, se onkin ehkä se syy, ettei tällä koko porukalla ole vielä tähän mennessä pidemmille reissuille saatu aikaiseksi lähteäkään...! Mutta nyt on lennot ja hotelli Espanjaan varattu, joten onpa syksyllekin sitten jotain kivaa odotettavaa!
Meillä on ollut melkein jo lomafiilikset tuosta kurjasta säästä huolimatta - eilen siis satoi lunta! Oikeasti, kesäkuussa lunta. Huh! Ja on ollut aika kylmääkin: tänään aamulla 7 astetta lämmintä. Ei meinaa oikein osata edes pukeutua, kun eihän kesällä mitään välivaatteita lapsillekaan esiin kaiveta, eihän...? Syksyllä kun tulee 10 astetta lämmintä, niin silloin kaivetaan fleecet esiin, ja pari astetta kylmempi sää tuo tullessaan jo talvikamppeet!
Säästä huolimatta meille lomafiiliksen toi neljän päivän vapaa, kun oltiin lasten kanssa maanantai ja tiistai vapaapäivillä Satu-tädin Suomen visiitin kunniaksi. Parit viime päivät onkin menneet tiiviisti mummulassa Satu-tädin kanssa touhutessa, ja nähtiinpä siellä eilen pitkästä aikaa myös minun serkkuani kera lasten pikkuserkku-tytön!
Tänään oli työpäivä ja lapsilla hoitopäivä, josta tosin mummu ja Satu kävivät heidät jo ajoissa hakemassa. Minä hoitelin juhannuksen ruokakauppareissun ja kävin sambailemassa, ja hain lapset kotiin vasta seitsemän jälkeen. Roni oli vastassa hirveän kiukun kera ja huusi, että haluaa olla mummulla vielä nukkumisen ajan. Aina äiti tulee liian aikaisin hakemaan...!
Kesälomalle meillä ei ole kummempia suunnitelmia, mutta syyslomareissu tuli juuri varattua! Enpä olekaan koskaan ennen näin etukäteen varannut mitään! Etenkin silloin, kun meillä ei ollut vielä lapsia, tuli aina otettua jotkut äkkilähtölennot muutamaa päivää ennen lähtöä. Jotenkin tuntuu niin kauhean vaikealta suunnitella etukäteen, ja entä jos tuleekin jotain, ja sitten niitä ei voi muuttaa? No, se onkin ehkä se syy, ettei tällä koko porukalla ole vielä tähän mennessä pidemmille reissuille saatu aikaiseksi lähteäkään...! Mutta nyt on lennot ja hotelli Espanjaan varattu, joten onpa syksyllekin sitten jotain kivaa odotettavaa!
torstai 12. kesäkuuta 2014
Mä tykkään susta niin, että halkeen
Lapset on kuulleet joskus radiosta Juha Tapion "Tykkään susta niin, että halkeen" kipaleen, ja nyt etenkin Roni lauleskelee tuota laulua. Ronille sanat jäivät niin hyvin mieleen, että aina kun pikkumies kertoo tykkäävänsä tai rakastavansa, niin se on aina niin paljon, että halkee...! Tai vaihtoehtona on joskus myös tykkäämistä niin paljon, että kädet ei riitä! Ihana pieni!
Lisää rakkausaiheesta eräältä päivältä:
- Äiti, mulla on poikaystävä.
- Jaahas, vai niin. Onko se N?
N on naapurin poika, jonka kanssa leikkivät päivittäin pihalla.
- Ei, vaan yksi toinen. Yksi, joka menee eskariin.
- Jaa jaa. No, onko se J?
Heitin ihan randomisti vaan jonkun hoitokaveripojan nimen, joka tuli mieleen. J on poika päiväkodista, josta ei tähän saakka ole tykätty yhtään, kun tämä ei kuulemma osaa käyttäytyä, eikä ole yhtään kiva. Lotta on hoitotädillekin ihmetellyt, että mitenhän se J siellä eskarissa pärjää, kun ei osaa käyttäytyä. J:llä on usein aamukiukku, ja siskonsa kanssa yleensä narisevat ja kinaavat aamulla hoitoon saapuessaan. Joku tarkkaavaisesti tarkkailee muiden toimia... Ja J muuten myös kuulemma yrittää halailla kovasti...
- Vai niin. No, mitäs se nyt sitten tarkoittaa, että on poikaystävä?
- No sitä, että me ollaan rakastuneita.
- Ai sinä J:hin ja J sinuun?
- Kyllä.
Jep, jep...!
Lisää rakkausaiheesta eräältä päivältä:
- Äiti, mulla on poikaystävä.
- Jaahas, vai niin. Onko se N?
N on naapurin poika, jonka kanssa leikkivät päivittäin pihalla.
- Ei, vaan yksi toinen. Yksi, joka menee eskariin.
- Jaa jaa. No, onko se J?
Heitin ihan randomisti vaan jonkun hoitokaveripojan nimen, joka tuli mieleen. J on poika päiväkodista, josta ei tähän saakka ole tykätty yhtään, kun tämä ei kuulemma osaa käyttäytyä, eikä ole yhtään kiva. Lotta on hoitotädillekin ihmetellyt, että mitenhän se J siellä eskarissa pärjää, kun ei osaa käyttäytyä. J:llä on usein aamukiukku, ja siskonsa kanssa yleensä narisevat ja kinaavat aamulla hoitoon saapuessaan. Joku tarkkaavaisesti tarkkailee muiden toimia... Ja J muuten myös kuulemma yrittää halailla kovasti...
- Vai niin. No, mitäs se nyt sitten tarkoittaa, että on poikaystävä?
- No sitä, että me ollaan rakastuneita.
- Ai sinä J:hin ja J sinuun?
- Kyllä.
Jep, jep...!
lauantai 24. toukokuuta 2014
Kesähellettä!
Oi ihanaa, kesä on vihdoin täällä! Muutama lämmin päivä ja meidän pihan aitapuskat on ihan valkoisessa kukassa, samoin omenapuut. Ja samoin muutamassa päivässä tuli lehdet puihin ja pensaisiin, ja meidän ruohokin alkoi vihertää - tähän asti se oli aidan toisella puolella syystä tai toisesta huomattavasti vihreämpää...!
Nyt on kaivettu esiin uima-altaat, viltit, vesipyssyt ja muut kesätamineet ja siirrytty pihan puolelle. Voi mikä ihanuus ja onni, kun on oma piha! Ja sisällä talossa puolestaan ilmalämpöpumppu viilentäjänä. Kuumat kesäpäivät ja etenkin yöt kerrostalossa on taaksejäänyttä elämää, kiitos siitä!
Toukokuun alkupuolella vietettiin Lotan nimppareita, ja neidin toiveena oli kinuskikakku. No, äiti tietyist toteutti toiveen, ja pakko itsekin kehua, että olipa hyvää kakkua! Ihan ensimmäisen kerran ikinä tein kinuskikakkua, ja onnistui!
Kuvia toukokuun lopun hellepäiviltä - omalla pihalla piknikillä:
Ja olipa toukokuun 5. päivä muuten aika eksoottinen maisema, kun aamulla avasi verhot:
Nyt on kaivettu esiin uima-altaat, viltit, vesipyssyt ja muut kesätamineet ja siirrytty pihan puolelle. Voi mikä ihanuus ja onni, kun on oma piha! Ja sisällä talossa puolestaan ilmalämpöpumppu viilentäjänä. Kuumat kesäpäivät ja etenkin yöt kerrostalossa on taaksejäänyttä elämää, kiitos siitä!
Toukokuun alkupuolella vietettiin Lotan nimppareita, ja neidin toiveena oli kinuskikakku. No, äiti tietyist toteutti toiveen, ja pakko itsekin kehua, että olipa hyvää kakkua! Ihan ensimmäisen kerran ikinä tein kinuskikakkua, ja onnistui!
Kuvia toukokuun lopun hellepäiviltä - omalla pihalla piknikillä:
Ja olipa toukokuun 5. päivä muuten aika eksoottinen maisema, kun aamulla avasi verhot:
torstai 1. toukokuuta 2014
Hauskaa vappua!
Ihanaa, kun heti pääsiäisen perään on lisää vapaata! Tänään on vappupäivä ja huominen perjantai minulla ja lapsilla vapaapäivä eli yhteensä neljän päivän vapaat. Eilen olikin oikein kunnon kaunis auringonpaisteinen sää, muttaä tänään perinteinen vappupäivän sää eli vesi- ja lumisadetta. Eipä sillä säällä nyt niin väliä, kun meillä ei mitään ulkoilusuunnitelmia ollutkaan, ja grillikin odottelee vielä kaupassa ostamistaan...!
Tein muuten ensimmäisen kerran elämässäni sekä simaa että munkkeja vapun kunniaksi! Munkkeja olen kyllä joskus yläasteella köksän tunneilla paistellut, mutta en ole tainnut itse niitä kotona koskaan tehdä. Munkkien ohje oli Kinuskikissan ja se löytyy täältä: http://www.kinuskikissa.fi/vappumunkit-ja-rinkilat/. Simaa tein fariinisokeripussin ohjeella. Molemmat olivat maistuvia, ja vitsit että sitä onkin unohtanut, miten hyviä tuoreet munkit ovat!
Mummu ja pappa kävivät jo heti aamutuimaan meillä vappuherkuilla, ja kohta pakataan loput simat ja munkit, ja suunnataan kohti mummilaa, johon on tulossa myös serkkutytöt!
Munkit ja sima on muuten myös hyvää juoksulenkkievästä - vedin nimittäin aamulla munkkien ja siman siivittelemänä elämäni ensimmäistä kertaa kymmenen kilometrin juoksulenkin tuolla hullussa säässä!
Tässä kuvia meidän vapunvietosta:
Tein muuten ensimmäisen kerran elämässäni sekä simaa että munkkeja vapun kunniaksi! Munkkeja olen kyllä joskus yläasteella köksän tunneilla paistellut, mutta en ole tainnut itse niitä kotona koskaan tehdä. Munkkien ohje oli Kinuskikissan ja se löytyy täältä: http://www.kinuskikissa.fi/vappumunkit-ja-rinkilat/. Simaa tein fariinisokeripussin ohjeella. Molemmat olivat maistuvia, ja vitsit että sitä onkin unohtanut, miten hyviä tuoreet munkit ovat!
Mummu ja pappa kävivät jo heti aamutuimaan meillä vappuherkuilla, ja kohta pakataan loput simat ja munkit, ja suunnataan kohti mummilaa, johon on tulossa myös serkkutytöt!
Munkit ja sima on muuten myös hyvää juoksulenkkievästä - vedin nimittäin aamulla munkkien ja siman siivittelemänä elämäni ensimmäistä kertaa kymmenen kilometrin juoksulenkin tuolla hullussa säässä!
Tässä kuvia meidän vapunvietosta:
keskiviikko 23. huhtikuuta 2014
Kuvia kevään ajalta
On muka niin kiire ja paljon muuta hommaa, ettei tänne ehdi enää kirjoitella mitään... Tässä siis kuvia kevään ajalta - kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!
Ukin ralliauton kyydissä:
Lotta on oppinut ajamaan ilman apupyöriä, mutta ei kauhean paljon innostunut vielä pyöräilystä - pitäisi vissiin osata heti täydellisesti...
Aulangolla vietettiin HAMKin ystäväperhetapahtumaa kauniissa auringonpaisteessa, ja Lotta pääsi myös ratsastamaan!
Tule jo kesä!
Hammaskeijukin kävi kylässä
Ukilla kyläilemässä
Pääsiäisen viettoa:
Ulkoilmaelämää omalla pihalla:
Lotan piirusteluja:
Aamutouhuja:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)