Viime viikonloppuna oltiin Lotan ja Tiina-tädin kanssa katsomassa isän endurokisoja Parolassa. Sattui mukavasti lämmin ja aurinkoinen sää, ja oli kiva olla ulkona koko aamupäivä!
Ja voi että se meidän pieni neiti tykkäsi! Kun päästiin reitin varrelle ja pyörät menivät ekan kerran ohi, niin Lotta alkoi huitoa käsillään minkä kerkesi. Ja tietysti päristeli myös taukoamatta. Kyllä se taisi olla ensimmäinen kerta, kun neitipieni nähtiin yhtä tohinassa!
Päivän aikana syötiin tietysti kisamakkarat, ja Lottakin sai ensimmäisen kerran grillimakkaraa. Lotan lounas koostuikin puolikkaasta makkarasta, banaanista ja leivästä. Vähän vaihtelua normaaliin ruokarytmiin!
Ja taas tuli todettua, että kyllä meillä on hyvät rattaat! Ne oli tosi metsänkestävät ja niillä pääsi eteenpäin vaikka minkälaisessa peltomöykkymaastossakin. Rattaat on siis X-landerin 3-pyöräiset juoksurattaat - joilla tosin ei varsinaisella juoksulenkillä vieläkään ole käyty! Kahdesti olen muistaakseni kävelylenkillä loppumatkan kotiin juossut rattaiden kanssa, ja tosi hyvin on toimineet tässäkin hommassa!
torstai 29. huhtikuuta 2010
perjantai 23. huhtikuuta 2010
Nuhaa, keinumista, pyöräilyä, kyläilyä...
Tämä viikko on mennyt Lotalla pienessä nuhassa, joka tietysti tarttui myös äitiinkin. Pari päivää menikin sitten melkein kokonaan lepäillessä, mutta pitihän sitä toki vähän hiekkalaatikollekin päästä leikkimään. Nyt on jo käyty muuten keinumassakin vähän paremmalla menestyksellä, ja Lotta osasi jopa ottaa itse vauhtia vauvakeinussa! Tai sitten keinu vaan oli vähän liian iso, ja Lotta sattui sopivasti aina kallistumaan oikeaan suuntaan niin, että tuli sitä vauhtiakin...
Sunnuntaina Lotta pääsee taas ihmettelemään pyörien päristelyä, kun tarkoituksena on mennä katsomaan isän endurokisaa. Saas nähdä, mitä pieni siitä tuumaa, kun onkin yhtäkkiä hirveä määrä pyöriä ympärillä! Todennäköisesti on ihan onnessaan ja päristelee mukana minkä kerkiää...!
Lotta melkein nukahti tänään polkupyörän istuimeen, kun ei oltu otettu aamupäiväunia ollenkaan (viime aikoina kun on tapana ollut ottaa pienet torkut ennen lounasta). Käytiin aamupäivällä pikaisesti moikkaamassa Karinia ja Aaronia pitkästä aikaa, ja takaisintulomatkalla pieni jo nuokkui istuimessaan. Siitä alkoikin sitten hyvät päiväunet, joiden jälkeen on seuraavaksi ohjelmassa mummilla kyläilyä tädin kanssa. Jaahas, Lotta sieltä jo heräileekin - täytyy siis mennä!
Sunnuntaina Lotta pääsee taas ihmettelemään pyörien päristelyä, kun tarkoituksena on mennä katsomaan isän endurokisaa. Saas nähdä, mitä pieni siitä tuumaa, kun onkin yhtäkkiä hirveä määrä pyöriä ympärillä! Todennäköisesti on ihan onnessaan ja päristelee mukana minkä kerkiää...!
Lotta melkein nukahti tänään polkupyörän istuimeen, kun ei oltu otettu aamupäiväunia ollenkaan (viime aikoina kun on tapana ollut ottaa pienet torkut ennen lounasta). Käytiin aamupäivällä pikaisesti moikkaamassa Karinia ja Aaronia pitkästä aikaa, ja takaisintulomatkalla pieni jo nuokkui istuimessaan. Siitä alkoikin sitten hyvät päiväunet, joiden jälkeen on seuraavaksi ohjelmassa mummilla kyläilyä tädin kanssa. Jaahas, Lotta sieltä jo heräileekin - täytyy siis mennä!
maanantai 19. huhtikuuta 2010
Polkupyörällä ankkapuistossa
Nyt on sitten Lotan ensimmäinen polkupyörämatka tehty! Neiti istua kökötti tyytyväisenä istuimessaan pyörän takana ja seurasi tarkkaavaisena liikennettä, ja tietysti myös päristeli kovasti, kun näki autoja. On se vielä äidille sen verran haasteellista tuo lapsen kanssa pyöräily, että piti keskustan risteyksissä nousta itse pyörän päältä pois ja taluttaa suojatien yli...
Ensimmäinen pyörämatka suuntautui ankkapuistoon, jossa treffattiin Aada ja Sofia äitinsä kera. Lotta on innokas hiekkalaatikkofani, ja vaikka ei olisi mitään lelujakaan, niin neiti tohkeissaan huitoo hiekkaa rukkasillaan. Keinuakin taas kokeiltiin, ja muutama sekunti menikin ihan hyvillä mielin, mutta sitten alkoi jo harmittaa. Eli hiekkalaatikko voittaa keinun mennen tullen!
Uudet ja upeat kirkkaan vihreät kurahousutkin on jo testattu täällä ukin pihalla hiekkalaatikolla, ja saatiinhan niihin eilen vähän koirankakkaakin koristeeksi! Ja äiti pääsi taas pesuhommiin...
On se vaan niin ihanaa, että on kevät ja mennään kovaa vauhtia kesää kohti! Äidin mielestä on oikein mukavaa vaihtelua, että rattaiden lykkimisen sijaan voidaan mennä hiekkalaatikolle ja puistoihin. Tästä se alkaa, taas ihan erilainen kesä tulossa...!
Ensimmäinen pyörämatka suuntautui ankkapuistoon, jossa treffattiin Aada ja Sofia äitinsä kera. Lotta on innokas hiekkalaatikkofani, ja vaikka ei olisi mitään lelujakaan, niin neiti tohkeissaan huitoo hiekkaa rukkasillaan. Keinuakin taas kokeiltiin, ja muutama sekunti menikin ihan hyvillä mielin, mutta sitten alkoi jo harmittaa. Eli hiekkalaatikko voittaa keinun mennen tullen!
Uudet ja upeat kirkkaan vihreät kurahousutkin on jo testattu täällä ukin pihalla hiekkalaatikolla, ja saatiinhan niihin eilen vähän koirankakkaakin koristeeksi! Ja äiti pääsi taas pesuhommiin...
On se vaan niin ihanaa, että on kevät ja mennään kovaa vauhtia kesää kohti! Äidin mielestä on oikein mukavaa vaihtelua, että rattaiden lykkimisen sijaan voidaan mennä hiekkalaatikolle ja puistoihin. Tästä se alkaa, taas ihan erilainen kesä tulossa...!
perjantai 16. huhtikuuta 2010
Pikkulomalla
Lotan Satu-täti on parhaillaan täällä kyläilemässä, ja keskiviikkona lähdettiin Sadun ja mummun kanssa Helsinkiin lomaa viettämään. Keskiviikolle sattui aivan ihanan lämmin ja aurinkoinen päivä, ja kylläpä oli mukavaa vaihtelua maisemaan, kun käveltiin, lounastettiin ja kahviteltiin ihanassa kevätsäässä meren rannalla.
Ei muuten sitten olekaan ihan yhtä - miten sen nyt sanoisi, rauhallista? - tuo pienen kanssa reissaaminen, kuin ennen. Lotta kun osaa jo kävellä kengät jalassakin, niin eihän sitä millään malttaisi paikallaan missään syöttötuolissa tai rattaissa istua kököttää... Eli kävelemäänhän sitä pitää päästä, ja äidin kädestä ei voi pitää kiinni, ei sitten ollenkaan! Lotta on ihan innoissaan tästä uudesta maailman avartumisesta, ja hirveä vauhti päällä lähtee tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Ja koko ajan tietysti pulisee mennessään omia juttujaan... Lotalla on muuten ihan parissa viikossa alkanut tulla hirveän paljon kaikkia sanoja, ja toistelee aika ajoin perässä, mitä muut sanovat. Tämän hetken suosikkisanoja ovat tämmönen, tänne, kukka, pate (postimies pate siis) ja karkuun.
Illansuussa mummu lähti junalla takaisin kotiin, ja me loput tytöt jäätiin yöksi hotelliin. Illallisella Lotta sai maistella taas uusia herkkuja, mm. tiikeriravun pyrstöä, pihviä ja jäätelöä. Neiti oli tosin aika väsynyt pieni ravintolassakävijä, ja välillä pää painui pöytään hetkeksi lepäämään. Mutta sitten taas zum! - ja neiti oli virtaa täynnä ja naapuripöydän viihdyttäminen jatkui!
Nukkumaanmeno matkasänkyyn sujui ihan yhtä normaalisti kuin kotonakin, ja yökin meni samaan tapaan. Hotelliaamiaisella Lotta sai taas kaikkea hyvää, ja lemppariksi paljastui nakit ja munakokkeli. Aika herkuttelija tuo neitipieni!
Kotimatkalla junassa ei oikein päiväunet Lotalle maistuneet, ja harakka sai keittää aika monet hutut ja hämähäkki kiivetä langalle lukemattomia kertoja, jotta neiti pysyi paikoillaan äidin sylissä. Taas kun olisi pitänyt päästä ympäriinsä tutkailemaan - totta kai!
Ei muuten sitten olekaan ihan yhtä - miten sen nyt sanoisi, rauhallista? - tuo pienen kanssa reissaaminen, kuin ennen. Lotta kun osaa jo kävellä kengät jalassakin, niin eihän sitä millään malttaisi paikallaan missään syöttötuolissa tai rattaissa istua kököttää... Eli kävelemäänhän sitä pitää päästä, ja äidin kädestä ei voi pitää kiinni, ei sitten ollenkaan! Lotta on ihan innoissaan tästä uudesta maailman avartumisesta, ja hirveä vauhti päällä lähtee tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Ja koko ajan tietysti pulisee mennessään omia juttujaan... Lotalla on muuten ihan parissa viikossa alkanut tulla hirveän paljon kaikkia sanoja, ja toistelee aika ajoin perässä, mitä muut sanovat. Tämän hetken suosikkisanoja ovat tämmönen, tänne, kukka, pate (postimies pate siis) ja karkuun.
Illansuussa mummu lähti junalla takaisin kotiin, ja me loput tytöt jäätiin yöksi hotelliin. Illallisella Lotta sai maistella taas uusia herkkuja, mm. tiikeriravun pyrstöä, pihviä ja jäätelöä. Neiti oli tosin aika väsynyt pieni ravintolassakävijä, ja välillä pää painui pöytään hetkeksi lepäämään. Mutta sitten taas zum! - ja neiti oli virtaa täynnä ja naapuripöydän viihdyttäminen jatkui!
Nukkumaanmeno matkasänkyyn sujui ihan yhtä normaalisti kuin kotonakin, ja yökin meni samaan tapaan. Hotelliaamiaisella Lotta sai taas kaikkea hyvää, ja lemppariksi paljastui nakit ja munakokkeli. Aika herkuttelija tuo neitipieni!
Kotimatkalla junassa ei oikein päiväunet Lotalle maistuneet, ja harakka sai keittää aika monet hutut ja hämähäkki kiivetä langalle lukemattomia kertoja, jotta neiti pysyi paikoillaan äidin sylissä. Taas kun olisi pitänyt päästä ympäriinsä tutkailemaan - totta kai!
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Elämä ukkilassa jatkuu
Edelleen asustellaan täällä ukkilassa, kohtahan se pyörähtää jo neljäs viikko käyntiin. Eikä mitään arviota siitä, milloin päästään takaisin kotiin. Ehkä menee vielä viikko, tai kaksi...
Lotalle täällä olo on tehnyt hyvää, ja neiti on rohkaistunut paljon. Tai ehkä se kuuluu ikään tai kehitysvaiheeseenkin, mene ja tiedä... Mutta joka tapauksessa, koko ajan ei tarvitse enää olla äiti näkyvissä ja Lotta on ihan onnessaan, kun on hauskuutusta ja seuraa niin aikuisista, lapsista kuin koiristakin, joita täällä talossa on ja vierailee pitkin päivää. Ja kun käydään mummeilla, mummuilla ja muuallakin kyläilemässä, niin heti on neiti touhotus päällä, eikä enää yhtään vierastele.
Lotalle täällä olo on tehnyt hyvää, ja neiti on rohkaistunut paljon. Tai ehkä se kuuluu ikään tai kehitysvaiheeseenkin, mene ja tiedä... Mutta joka tapauksessa, koko ajan ei tarvitse enää olla äiti näkyvissä ja Lotta on ihan onnessaan, kun on hauskuutusta ja seuraa niin aikuisista, lapsista kuin koiristakin, joita täällä talossa on ja vierailee pitkin päivää. Ja kun käydään mummeilla, mummuilla ja muuallakin kyläilemässä, niin heti on neiti touhotus päällä, eikä enää yhtään vierastele.
Tutista on muuten nyt sitten hienosti päästy eroon, ainoastaan unille se otetaan vielä mukaan. Olipas se helppo ja kivuton homma! Kivusta tulikin mieleen, että Lotalle on tulossa poskihampaita, sekä ylös että alas, oikealle ja vasemmalle. Vielä ei yhtäkään ole puhjennut, mutta voitte vaan arvata, että sattuuhan ne!
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Tutista eroon, osa "aloitus"
Tuttipullon lopettamisen lisäksi vähennetään Lotalla nyt myös tutin käyttöä. Joo, äiti on tosi ikävä...
Ei vaan, ihan hienosti on sujunut päivä, ainakin tähän saakka (kellon on nyt siis vähän vaille kolme iltapäivällä). Aamulla sanoin Lotalle, että jätetään tutti sänkyyn, jonne Lotta sen itse sitten heitti. Ja siellä se sujuvasti on ollut koko päivän, ja kyläilyreissu Aaron-leikkikaverin luonakin sujui hienosti ilman tuttia! Päiväunille tosin tutti taas kaivettiin esiin, mutta eiköhän se taas unien jälkeen sinne omaan sänkyyn heitetä. Että tämäkin juttu sujuu näin hyvin!
Ei vaan, ihan hienosti on sujunut päivä, ainakin tähän saakka (kellon on nyt siis vähän vaille kolme iltapäivällä). Aamulla sanoin Lotalle, että jätetään tutti sänkyyn, jonne Lotta sen itse sitten heitti. Ja siellä se sujuvasti on ollut koko päivän, ja kyläilyreissu Aaron-leikkikaverin luonakin sujui hienosti ilman tuttia! Päiväunille tosin tutti taas kaivettiin esiin, mutta eiköhän se taas unien jälkeen sinne omaan sänkyyn heitetä. Että tämäkin juttu sujuu näin hyvin!
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Lisää kuvia
Tässä muutama pulkka- ja lumikuva tältä talvelta:
Ja kuvia hiekkikselta:
Ja vielä kuva viime viikolta tivolista (aika paketissa on neiti!):
Se on loppu nyt, tuttipulloiltamaito nimittäin
Meinattiin ensin odottaa kotiin paluuseen saakka, mutta päätettiin nyt sitten kuitenkin kokeilla. Nimittäin iltamaidon tuttipullosta antamista. Täällä ukilla ollessa on tehty Lotan nukkumaanmenon kanssa niin, että mennään tuonne makkariin maitopullon kanssa sylittelemään, jonka aikana neiti melkein jo nukahtaakin, eli lopuksi sitten sylistä omaan sänkyyn. Jossa on muuten nukuttu koko yö lähes joka yö heräilemättä aamukuuteen saakka. Eli reilun yhdeksän tunnin uniputki! Jee!
No, tänään illalla sitten laitettiin maito nokkamukiin. Lotta otti siitä muutaman hörpyn, ja vaihtoi mukin tuttiin, ja alkoi jo sulkea silmiä. Siinä sitten hetki vielä syliteltiin, jonka jälkeen Lotta siirtyi omaan sänkyyn. Ja jonne nukahti parin minuutin silittelyjen jälkeen. Että joskus näin helposti! Katsotaan, jatkuuko se samalla tavalla seuraavinakin iltoina...
No, tänään illalla sitten laitettiin maito nokkamukiin. Lotta otti siitä muutaman hörpyn, ja vaihtoi mukin tuttiin, ja alkoi jo sulkea silmiä. Siinä sitten hetki vielä syliteltiin, jonka jälkeen Lotta siirtyi omaan sänkyyn. Ja jonne nukahti parin minuutin silittelyjen jälkeen. Että joskus näin helposti! Katsotaan, jatkuuko se samalla tavalla seuraavinakin iltoina...
Hiekkalaatikolla!
Tänään käytiin Lotan kanssa ekaa kertaa puistossa, tai oikeastaan Kirjauksen päiväkodin pihalla, leikkimässä. Lotta tosin ei siitä leikkimispuolesta, tai edes keinumisesta, tai edes kävelystä innostunut, vaan halusi vain olla sylissä ja katsella serkkutyttöjen ja tädin touhuja. Kunnes päästiin hiekkalaatikolle...
... ja siitä se pieni sitten innostui! Heti alkoi neiti huitoa märkää hiekkaa rukkasillaan, ja pitihän sitä tietysti myös vähän maistella. Ja siellä sitten istua kökötettiin, ja äiti näki jo mielessään "kauhukuvia" siitä, kun siellä hiekkalaatikolla ollaan oikein urakalla ja kannetaan sitä hiekkaa kilokaupalla rattaisiin, autoon, kotiin ja sänkyyn saakka. Että sitä sitten odotellessa! Ei vaan, mitäpä ei äiti kestäisi lapsensa riemun eteen...
... ja siitä se pieni sitten innostui! Heti alkoi neiti huitoa märkää hiekkaa rukkasillaan, ja pitihän sitä tietysti myös vähän maistella. Ja siellä sitten istua kökötettiin, ja äiti näki jo mielessään "kauhukuvia" siitä, kun siellä hiekkalaatikolla ollaan oikein urakalla ja kannetaan sitä hiekkaa kilokaupalla rattaisiin, autoon, kotiin ja sänkyyn saakka. Että sitä sitten odotellessa! Ei vaan, mitäpä ei äiti kestäisi lapsensa riemun eteen...
Kuvia ukkilasta
Lotan lempipaikka ukkilassa: koiran tyyny!
Lotta treenaa jo pukemista
Vauhti päällä!
Ukkilassa on ihana keinutuoli!
perjantai 2. huhtikuuta 2010
Sikin sokin sekalaista
Eilen oli kauheasti mielessä juttuja, joita tänne piti kirjoitella, mutta nyt kun on kone edessä, niin pää lyö tyhjää... Tässä jotain yksittäisiä juttuja, joita nyt mieleen tulee:
Lotta osaa jo silloin tällöin syödä itse lusikalla niin, että lusikka pysyy jopa oikein päin kädessä. Ja ruoka menee suuhun. Jee!
Kävelyvauhti sen kun kiihtyy, kun Lotta mennä taapertaa milloin koiran perässä, milloin muuten vaan itsekseen. Lotta saa kehitettyä itselleen kunnon riehun päälle, kun melkein juoksee olkkarin ja eteisen välillä olevan seinän ympäri. Ja välillä käydään hyörimässä koiran lattiatyynyn päällä. "Jee!" sanoisi Lotta, jos osaisi.
Kellojen siirtäminen kesäaikaan vaikutti muuten meillä niin, että aamukuuden sijasta Lotta heräsi maanantaiaamuna seitsemältä - aika juhlaa! Mutta seuraavana aamuna sitten jo taas vähän aikaisemmin, sitten vähän aikaisemmin, ja eiköhän se kello ole jotain vähän yli kuusi, kun ekat itkut alkaa pinnasängystä kuulua... Nukkumaanmeno saatiin tosi siirrettyä yhdeksään eli nyt voidaan joskus viikollakin lähteä illalla jossain käymään. Jee!
Lotta nukkui tällä viikolla ennätyspäikkärit: kolme tuntia rattaissa ulkona! Jee! Äiti tahtoo tätä lisää!
Eilen käytiin tivolissa serkkutyttöjen kanssa. Lotan kanssa ei vielä possujunaan ahtauduttu, säästetään se sitten kesälle... Ei muuten ollut Lotan eka kerta tivolissa, vaan vuosi sitten käytiin jo ekan kerran tivolihälinää tutkailemassa. Pienestä se on aloitettava!
Tulipas monta jeetä tähän tekstiin. Ne on ne elämän pienet ilot!
Lotta osaa jo silloin tällöin syödä itse lusikalla niin, että lusikka pysyy jopa oikein päin kädessä. Ja ruoka menee suuhun. Jee!
Kävelyvauhti sen kun kiihtyy, kun Lotta mennä taapertaa milloin koiran perässä, milloin muuten vaan itsekseen. Lotta saa kehitettyä itselleen kunnon riehun päälle, kun melkein juoksee olkkarin ja eteisen välillä olevan seinän ympäri. Ja välillä käydään hyörimässä koiran lattiatyynyn päällä. "Jee!" sanoisi Lotta, jos osaisi.
Kellojen siirtäminen kesäaikaan vaikutti muuten meillä niin, että aamukuuden sijasta Lotta heräsi maanantaiaamuna seitsemältä - aika juhlaa! Mutta seuraavana aamuna sitten jo taas vähän aikaisemmin, sitten vähän aikaisemmin, ja eiköhän se kello ole jotain vähän yli kuusi, kun ekat itkut alkaa pinnasängystä kuulua... Nukkumaanmeno saatiin tosi siirrettyä yhdeksään eli nyt voidaan joskus viikollakin lähteä illalla jossain käymään. Jee!
Lotta nukkui tällä viikolla ennätyspäikkärit: kolme tuntia rattaissa ulkona! Jee! Äiti tahtoo tätä lisää!
Eilen käytiin tivolissa serkkutyttöjen kanssa. Lotan kanssa ei vielä possujunaan ahtauduttu, säästetään se sitten kesälle... Ei muuten ollut Lotan eka kerta tivolissa, vaan vuosi sitten käytiin jo ekan kerran tivolihälinää tutkailemassa. Pienestä se on aloitettava!
Tulipas monta jeetä tähän tekstiin. Ne on ne elämän pienet ilot!
lauantai 27. maaliskuuta 2010
Ukilla
No eihän siellä kotona voinut olla sen kuivauspömpelin kanssa, kun siitä lähti kova ääni (kuin kovaääninen imuri olisi koko ajan päällä), ja lisäksi ilma oli jotenkin kuivaa ja kyllä se hieman omituiselle haisikin. Ja kävi aika ajoin kurkkuunkin. Joten päätimme sitten jättää pömpelin kotivahdiksi ja lähteä ukille karkuun.
Ukilla asuu tädin ja tädin poikaystävän lisäksi myös Kiti-koira. Tämähän sopii Lotalle vallan mainiosti, kun kaikista muista ihmisistä on seuraa ja jaksavat leikkiä Lotan kanssa, ja Kiti on myös kovasti Lotan mieleen! Kiti-parka vaan ei taida tykätä Lotasta ihan yhtä paljon, etenkin kun ei saa koskaan nukkua rauhassa...
Kaikki on täällä ukin luona sujunut tosi mukavasti, Lotan yöunet vaan ei ole ihan samaa luokkaa kuin kotona. Eikä myöskään äidin ja isän. Ja ehkä muidenkaan...? Lotalla kyllä on oma pinnasänky täällä, mutta se on samassa huoneessa äidin ja isän kanssa. Ja Lotta kun yöllä herää ja näkee meidät siinä vieressä, niin eihän se pieni haluaisi siellä omassa sängyssään tietenkään olla. Nukkumaanmeno on sujunut aina helposti, mutta yhdentoista aikaan Lotta herää, ja eilenkin sitten huusi tunnin ennen nukahtamista. Aamulla unta riittää kuuteen. Eli kun sitä ei itse osaa nukahtaa heti, kun Lotta hiljenee, niin viime yön unisaldoksi voi laskea viisi tuntia. Ei ihan äidin toivoma määrä!
Ukilla asuu tädin ja tädin poikaystävän lisäksi myös Kiti-koira. Tämähän sopii Lotalle vallan mainiosti, kun kaikista muista ihmisistä on seuraa ja jaksavat leikkiä Lotan kanssa, ja Kiti on myös kovasti Lotan mieleen! Kiti-parka vaan ei taida tykätä Lotasta ihan yhtä paljon, etenkin kun ei saa koskaan nukkua rauhassa...
Kaikki on täällä ukin luona sujunut tosi mukavasti, Lotan yöunet vaan ei ole ihan samaa luokkaa kuin kotona. Eikä myöskään äidin ja isän. Ja ehkä muidenkaan...? Lotalla kyllä on oma pinnasänky täällä, mutta se on samassa huoneessa äidin ja isän kanssa. Ja Lotta kun yöllä herää ja näkee meidät siinä vieressä, niin eihän se pieni haluaisi siellä omassa sängyssään tietenkään olla. Nukkumaanmeno on sujunut aina helposti, mutta yhdentoista aikaan Lotta herää, ja eilenkin sitten huusi tunnin ennen nukahtamista. Aamulla unta riittää kuuteen. Eli kun sitä ei itse osaa nukahtaa heti, kun Lotta hiljenee, niin viime yön unisaldoksi voi laskea viisi tuntia. Ei ihan äidin toivoma määrä!
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
Kävelyä ja kiipeilyä
Hirveän nopeasti on Lotan liikkuminen jatkunut, ja nyt Lotta jo useimmiten kävelee konttaamisen sijaan. Kävely on vielä vähän haparoivaa ja huojuvaa - ja usein käsiä pitää pyöritellä ranteista kävellessä! Mutta pitkiä matkoja neiti jo taapertaa, ja osaa mennä kävellen huoneesta toiseen.
Kävelyn lisäksi uusi kiva juttu on kärryihin kiipeäminen. Lotta kiipeää taaperokärryihin ihan itse ja seisoa tapittaa niissä tyytyväisenä. Tai huojuttaa niitä. Tai istuu tai on kyykyssä kärryissä. Vielä ei ainakaan onneksi ole mitään kärryistä kaatumisia käynyt, ja toivotaan ettei käykään...!
Meillä alkoi tänään kotona kosteusvahingon korjausoperaatiot, ja siellä odottaa joku kuivainpömpeli meitä, kun päästään täältä mummulta ja papalta takaisin kotiin. Päivisin aiotaan sieltä kyllä "evakkoon" lähteä, mutta kaipa siellä yöt voi olla... No, sen näkee sitten, kun päästään sinne!
Kävelyn lisäksi uusi kiva juttu on kärryihin kiipeäminen. Lotta kiipeää taaperokärryihin ihan itse ja seisoa tapittaa niissä tyytyväisenä. Tai huojuttaa niitä. Tai istuu tai on kyykyssä kärryissä. Vielä ei ainakaan onneksi ole mitään kärryistä kaatumisia käynyt, ja toivotaan ettei käykään...!
Meillä alkoi tänään kotona kosteusvahingon korjausoperaatiot, ja siellä odottaa joku kuivainpömpeli meitä, kun päästään täältä mummulta ja papalta takaisin kotiin. Päivisin aiotaan sieltä kyllä "evakkoon" lähteä, mutta kaipa siellä yöt voi olla... No, sen näkee sitten, kun päästään sinne!
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Kävelytreenejä
Viikko sitten Lotta siis otti ensimmäiset askeleet, mutta laittoi vielä uuden taidon viikoksi jemmaan odottelemaan. Lisää kävelyä alkoi tulla, kun Lotta lähti sunnuntaina parivuotiaan Emmin perässä kävelemään. Emmi meni edellä Lotan huoneeseen, ja Lotta lähti kävellen perään. Ihan koko matkaa ei pikkuneiti kävellen pääsyt, mutta melkein kymmenen askelta äiti oli laskevinaan.
Siitä se sitten lähti, se ahkera kävelytreeni nimittäin! Koko loppupäivän Lotta treenasi kävelyä, ja sama juttu jatkui tänäänkin. Ei varmaan mene kovin kauaa, että neiti kävelee ihan kunnolla - askeleet kun on tosi varmoja ja tukevanoloisia.
Lopuksi vielä uniraporttia: yöunet menee edelleen mukavasti, mutta päiväunista on tullut sitten vähän pulmaa. Lotta kun ei millään haluaisi nukkua niitä omassa sängyssään (vaan mieluiten äidin sylissä). Tai sitten äidin pitäisi istua koko ajan vieressä. Tällä hetkellä Lotta nukkuu kahdet päiväunet, ja koska ne molemmat on aika lyhyet, niin yhdet pidemmätkin voisi taas toimia. Etenkin, kun ne jälkimmäiset meinaa venyä aika myöhäiseksi... Meillähän oltiin jo yksissä unissa, mutta flunssa ja vatsatauti muutti kuviot. On vaan niin kauhean vaikea saada neiti pysymään hereillä aamupäivällä, ja aamupäiväunet puolestaan ei riitä pitämään neitiä hereillä iltaan saakka... No, pitänee keksiä jotain uutta rutiinia aamupäivään, jos vaikka sitten päästäisiin yksillä unilla...!
Siitä se sitten lähti, se ahkera kävelytreeni nimittäin! Koko loppupäivän Lotta treenasi kävelyä, ja sama juttu jatkui tänäänkin. Ei varmaan mene kovin kauaa, että neiti kävelee ihan kunnolla - askeleet kun on tosi varmoja ja tukevanoloisia.
Lopuksi vielä uniraporttia: yöunet menee edelleen mukavasti, mutta päiväunista on tullut sitten vähän pulmaa. Lotta kun ei millään haluaisi nukkua niitä omassa sängyssään (vaan mieluiten äidin sylissä). Tai sitten äidin pitäisi istua koko ajan vieressä. Tällä hetkellä Lotta nukkuu kahdet päiväunet, ja koska ne molemmat on aika lyhyet, niin yhdet pidemmätkin voisi taas toimia. Etenkin, kun ne jälkimmäiset meinaa venyä aika myöhäiseksi... Meillähän oltiin jo yksissä unissa, mutta flunssa ja vatsatauti muutti kuviot. On vaan niin kauhean vaikea saada neiti pysymään hereillä aamupäivällä, ja aamupäiväunet puolestaan ei riitä pitämään neitiä hereillä iltaan saakka... No, pitänee keksiä jotain uutta rutiinia aamupäivään, jos vaikka sitten päästäisiin yksillä unilla...!
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Kippis!
Lotta ei oikein malta nykyään juoda maitoa tai vettä mukista (koska kivempaa on heilutella mukia ympäriinsä niin, että sisältö menee pitkin lattioita...), joten äiti otti uusia konsteja käyttöön: kun Lotan kanssa kippistelee, niin johan menee muki suuhun! Eli meidän ruokailut on sitten nykyään yhtä juhlaa, kun koko ajan kippistellään!
Lotta on tosi hienosti ottanut oman huoneensa omakseen ja nukkumispaikakseen. Nyt reilun viikon siellä oltuaan alun kolmen levottoman yön jälkeen kaikki yöt ovat menneet hyvin, paitsi tietysti yksi - poikkeushan vahvistaa säännön! Eikä se kai olisi normaaliakaan, että lapsi nukkuu joka ikinen yö täydellisen hyvin - eihän sitä itsekään niin tee...
Lotta on tosi hienosti ottanut oman huoneensa omakseen ja nukkumispaikakseen. Nyt reilun viikon siellä oltuaan alun kolmen levottoman yön jälkeen kaikki yöt ovat menneet hyvin, paitsi tietysti yksi - poikkeushan vahvistaa säännön! Eikä se kai olisi normaaliakaan, että lapsi nukkuu joka ikinen yö täydellisen hyvin - eihän sitä itsekään niin tee...
maanantai 8. maaliskuuta 2010
1-vuotisneuvolakuulumisia
Tänään oli Lotan 1-vuotisneuvola ja saatiin taas päivitetyt strategiset mitat: painoa 10855 g ja pituutta 78 cm. Kahdessa kuukaudessa tullut lisää siis noin puoli kiloa ja kaksi senttiä.
Rokotuskin taas saatiin, josta johtuva itku meni tälläkin kertaa tosi nopeasti ohi. Illalla alkoi tosin kiukuttaa ja ihan selvästi taisi johonkin vähän sattuakin. Ja ihan punaiset oli neidin posket, vaikka kuumemittari ei näyttänyt lämmön nousseen. Iltapuuro ei maistunut ihan normaaliin tapaan, ja nukkumaankin Lotta meni tuntia normaalia aikaisemmin. Saas nähdä, meneekö yö rauhallisesti...
Viime yö meni muuten samalla tavalla kuin edellinen, eli Lotta nukkui koko yön! Äiti kiittää!
Rokotuskin taas saatiin, josta johtuva itku meni tälläkin kertaa tosi nopeasti ohi. Illalla alkoi tosin kiukuttaa ja ihan selvästi taisi johonkin vähän sattuakin. Ja ihan punaiset oli neidin posket, vaikka kuumemittari ei näyttänyt lämmön nousseen. Iltapuuro ei maistunut ihan normaaliin tapaan, ja nukkumaankin Lotta meni tuntia normaalia aikaisemmin. Saas nähdä, meneekö yö rauhallisesti...
Viime yö meni muuten samalla tavalla kuin edellinen, eli Lotta nukkui koko yön! Äiti kiittää!
Ensimmäiset askeleet!
Eilen vietettiin Lotan 1-vuotissynttäreitä, ja neitipieni touhu päällä esitteli uusia taitojaan. Tapahtui siis niin, että Lotta otti ensimmäiset askeleet! Pappa nosti Lotan istumasta seisomaan, josta Lotta otti ehkä noin neljä askelta äidin luokse. Ja sama juttu heti perään uudestaan. Myöhemmin iltapäivän aikana Lotta käveli vielä useamman askeleen isän kanssa touhutessaan. Hyvin ajoitetut askeleet, kun oli paljon yleisöäkin katsomassa!
Lotta ei saanut perinteistä täytekakkua kekkereilleen, vaan äiti leipoi mansikka-pannacotta-hyydykekakun (koska äiti itse ei niin tykkää täytskäreistä...). No, se oli sitten sen verran tytisevää laatua, että eihän siinä mikään kynttilä päällä pysynyt... Ja koska oli synttäreistä kyse, niin pitihän sitä kynttilä saada! Puhaltamista ei tosin oltu muistettu harjoitella etukäteen, joten Lotta tarvitsi siinä puuhassa vähän äidin apua - vaikka melkein se kynttilä sammui Lotan aivastuksen voimasta!
Lotta ei saanut perinteistä täytekakkua kekkereilleen, vaan äiti leipoi mansikka-pannacotta-hyydykekakun (koska äiti itse ei niin tykkää täytskäreistä...). No, se oli sitten sen verran tytisevää laatua, että eihän siinä mikään kynttilä päällä pysynyt... Ja koska oli synttäreistä kyse, niin pitihän sitä kynttilä saada! Puhaltamista ei tosin oltu muistettu harjoitella etukäteen, joten Lotta tarvitsi siinä puuhassa vähän äidin apua - vaikka melkein se kynttilä sammui Lotan aivastuksen voimasta!
Yritys sammuttaa kynttilä aivastamalla:
Ja muutama muu synttärikuva:
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Ei enää uintia, kiitos!
Lotta ei oikein enää tykkää uimisesta, ainakaan vauvauinnista. Pari viime kertaa on neiti alkanut jopa itkeä, kun on oltu aloittamassa sukeltamista toteamalla ensin "nyt sukelletaan". Ja tänään kyllä sukellettiin pari kertaa ihan hienosti, mutta kun oltiin menossa kolmatta kertaa, niin ilme oli niin kauhistunut, että siihen se touhu sitten päättyi. Käytiin tänään myös katsastamassa varsinaisen uimahallin puolella (vauvauinnit kun on tilaussaunalla), mutta eipä sekään niin erityisen kivalta Lotasta vaikuttanut, ja vesikin oli aika kylmää lastenaltaassa. Kaksi kertaa on vielä uinteja jäljellä, saa nähdä tuleeko tässä ajassa asiaan mitään muutosta...
Lopuksi vielä nukkumisraportti: kaksi ensimmäistä yötä omassa huoneessa meni siis ei-niin-kauhean-hyvin, mutta viime yönä Lotta nukkui koko yön! Kerran taisi pieni yöllä itkaista, mutta rauhottui itsekseen tosi pian ja jatkoi uniaan. Ja herätys oli aamulla 7.15. Ensimmäistä kertaa toooosi piiitkään aikaan äidilläkin oli aamulla levännyt olo. Olipas mukavaa!
Tänään vietetään Lotan 1-vuotissynttäreitä (joiden voi katsoa alkaneen jo viikko sitten, kun silloin Lotta sai ensimmäiset lahjat - eli juhlintaa pitkän kaavan mukaan!). Äiti vietti eilispäivää leipoen, ja Lotta oli mummulla ja papalla kyläilemässä. Ehkä se olikin se mummun ja papan seura, mikä aiheutti niin hyvät yöunet...? Pitääkin ottaa uusinta ja pian!
Lopuksi vielä nukkumisraportti: kaksi ensimmäistä yötä omassa huoneessa meni siis ei-niin-kauhean-hyvin, mutta viime yönä Lotta nukkui koko yön! Kerran taisi pieni yöllä itkaista, mutta rauhottui itsekseen tosi pian ja jatkoi uniaan. Ja herätys oli aamulla 7.15. Ensimmäistä kertaa toooosi piiitkään aikaan äidilläkin oli aamulla levännyt olo. Olipas mukavaa!
Tänään vietetään Lotan 1-vuotissynttäreitä (joiden voi katsoa alkaneen jo viikko sitten, kun silloin Lotta sai ensimmäiset lahjat - eli juhlintaa pitkän kaavan mukaan!). Äiti vietti eilispäivää leipoen, ja Lotta oli mummulla ja papalla kyläilemässä. Ehkä se olikin se mummun ja papan seura, mikä aiheutti niin hyvät yöunet...? Pitääkin ottaa uusinta ja pian!
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Kaksi yötä takana päin
Lotalla on nyt sitten takana kaksi yötä omassa huoneessa.
Ensimmäinen meni näin: nukkumaanmenosta en enää oikein muista (kun se oli jo edellispäivänä...), mutta kaksi kertaa taisi neiti sieltä heräillä. Ekalla kerralla riitti tutin nostaminen ja peittely, toisella kerralla yöllä kahden aikaan meni tunnin verran huutamisen, silittelyn, peittelyn ja muiden mellastamisen tyynnyttelyjen kanssa. Herätys 6.58 eli juuri sopivasti pari minuuttia ennen isän herätyskellon soimista.
Toinen yö: nukkumaanmeno oli ennen kahdeksaa helppo ja nopea, mutta muutaman tunnin unien jälkeen tulikin reilun parin tunnin tauko uniin. Lotta nousi vähän väliä istumaan ja seisomaan ja itkemään, ja sitten taas siliteltiin, peiteltiin ja rauhoteltiin unille. Muutaman kerran taisi tulla torkahduksiakin (koska muistan, että olisin jossain välissä lukenut vähän kirjaakin omassa sängyssä...), ja lopulta puoli yhden maissa alkoi sitten yöunet. Ja herätys tuli jo puoli seitsemältä, mikä on jännä juttu, sillä Lotta on nyt monta kuukautta herännyt aina seitsemän maissa (joko itsekseen tai isän herätyskelloon). Olisikohan neitipieni ajatellut, että jos isä herää ja menee vähän aikaisemmin töihin, niin tulee sitten myös aikaisemmin kotiin...
No, meillä nukkumishommat omassa huoneessa jatkuu, ja mielenkiinnolla odotan, että kuinkahan monta yötä menee, että homma alkaisi vähän rauhoittua. Iso voitto on jo se, että enää Lotta ei tarvitse äidin kättä nukkumaan mennessää!
Ensimmäinen meni näin: nukkumaanmenosta en enää oikein muista (kun se oli jo edellispäivänä...), mutta kaksi kertaa taisi neiti sieltä heräillä. Ekalla kerralla riitti tutin nostaminen ja peittely, toisella kerralla yöllä kahden aikaan meni tunnin verran huutamisen, silittelyn, peittelyn ja muiden mellastamisen tyynnyttelyjen kanssa. Herätys 6.58 eli juuri sopivasti pari minuuttia ennen isän herätyskellon soimista.
Toinen yö: nukkumaanmeno oli ennen kahdeksaa helppo ja nopea, mutta muutaman tunnin unien jälkeen tulikin reilun parin tunnin tauko uniin. Lotta nousi vähän väliä istumaan ja seisomaan ja itkemään, ja sitten taas siliteltiin, peiteltiin ja rauhoteltiin unille. Muutaman kerran taisi tulla torkahduksiakin (koska muistan, että olisin jossain välissä lukenut vähän kirjaakin omassa sängyssä...), ja lopulta puoli yhden maissa alkoi sitten yöunet. Ja herätys tuli jo puoli seitsemältä, mikä on jännä juttu, sillä Lotta on nyt monta kuukautta herännyt aina seitsemän maissa (joko itsekseen tai isän herätyskelloon). Olisikohan neitipieni ajatellut, että jos isä herää ja menee vähän aikaisemmin töihin, niin tulee sitten myös aikaisemmin kotiin...
No, meillä nukkumishommat omassa huoneessa jatkuu, ja mielenkiinnolla odotan, että kuinkahan monta yötä menee, että homma alkaisi vähän rauhoittua. Iso voitto on jo se, että enää Lotta ei tarvitse äidin kättä nukkumaan mennessää!
keskiviikko 3. maaliskuuta 2010
Kuvia tädin vierailulta
Tässä muutama kuva Satu-tädin visiitiltä:
Ja vielä yksi kuva edellisviikolta:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)